Anne B. Ragde: Vihreät niityt (Neshov Family #3 , Ligge i grønne enger)

Kolmas osa Neshovin perheen tarinaa. Kun kolme kirjaa, jotka jatkavat samaa tarinaa on lukenut peräkkäin, alkaa olla lopulta vaikea muistaa ja hahmottaa, mitä tapahtui missäkin kirjassa. Tarina jatkuu saumatta edellisestä, osapuilleen samasta minuutista, mihin viime kirja päättyi. Nyt Torunn on yksin vastuussa sikatilasta ja isoisänsä hoidosta. Samalla häntä kalvaa syyllisyys isänsä kuolemasta. Erlend ja hänen elämänkumppaninsa eivät osaa ajatella juuri muuta kuin lesboparin kanssa yhdessä tulossa olevia lapsia ja maatilalle suunnittelemaansa prameaa huvilarakennusta – jota suunnittelemaan on luonnollisesti palkattu paras mahdollinen, maailmankuulu arkkitehti. Magidon on tiukasti sidottu kiireisen hautaustoimistonsa hoitamiseen, eikä kukaan ymmärrä, kuinka yksin ja masentunut Torunn on. Tarina jatkuu hyvin samanlaisena ja samantyylisenä kuin aikaisemmissa kirjoissa. Oikeastaan vaikutelma tulee siitä, että kirjat on kirjoitettu samalla kertaa ja lähinnä kustannuspoliittisista syistä jaettu jonkin asteisista käännekohdista osiin. Minkäänlaista tarinakertausta kirjojen aluissa ei ole, juoni jatkuu suoraan siitä, mihin edellinen teos loppui. Samoin tyyli säilyy samana. Henkilöt ovat hyvin kuvattuja, mutta ajoittain melkoisen ärsyttäviä. Sarjan piti olla trilogia, mutta tämäkin osa loppuu aika lailla äkillisesti tarjoamatta oikein minkäänlaista päätöskohtaa kertomukselle, vaan oikeastaan kaikki juonilinjat jäävät pahasti kesken. Sävyltään tämä osa oli vähemmän kevyt kuin aikaisemmat, oikeastaan sarjassa ollaan menty koko ajan hiukan tummempaan suuntaan. Ehkä jatkan sarjan parissa myöhemmin, mutta nyt lukupiirin kautta tullut ”urakka” on ohi, pidän näissä kirjoissa pienen tauon.

The third part of the Neshov family story. When you have read three books that continue the same story in a row, it finally becomes difficult to remember and understand what happened in which book. The story continues seamlessly from the previous one, more or less from the same minute that the last book ended. Now Torunn is solely responsible for the pig farm and the care of her grandfather. At the same time, she is haunted by guilt for her father's death. Erlend and his life partner can't think of anything but the children that they are getting from a lesbian couple and the luxurious summer house they are planning for the farm - which is naturally designed by the best possible, world-famous, architect. Magido is tightly tied to the management of her busy funeral home and no one understands how alone and depressed Torunn is.

The story continues in a very similar way and style to the previous books. In fact, the impression is that the books have been written at the same time and mainly for marketing reasons divided into parts at some points of inflection. There is no story repetition at the beginning of the books, the plot continues directly from where the previous work ended. The style also remains the same. The characters are well-portrayed but occasionally quite annoying.

The series was supposed to be a trilogy. However, this part also ends quite suddenly without offering any real ending to the story, and in fact all the plot lines are left badly unfinished. In terms of tone, this book was less light than the previous ones, in fact, the series has been going in a slightly darker direction as it progresses. Maybe I'll continue with the series later, but now that the "task" that came through the book club is over, I'll take a break from these books.

293 pp.