Tuesday, December 27, 2022

Jarkko Sipilä: Suljetuin ovin (Takamäki #12)

Seuraava kirja Takamäki-sarjassa – ja ensimmäinen, joka on oikeasti luettu eikä kuunneltu. Kirja alkaa sillä, että Takamäen koti poltetaan ilmiselvässä tuhopoltossa. Kun tapahtuu pari muutakin erikoista tapahtumaa, näyttää siltä, että Takamäen ryhmää vainoaa joku. Mutta kuka? Ihan äskettäin ei vankilastakaan ole vapautunut yhtään sellaista heidän pidättämäänsä rikollista, jonka tyyliin sopisivat tämän tapaiset teot.  Kuka vainoaa poliiseja? Ja vaino osoittautuu olevan hieman laajempaa kuin vain poliiseihin kohdistuvaa, myös media saa osansa. Ja miksi surkea raiskaaja nilkki, pikkurikollinen, tuntuu jotenkin liittyvän asiaan?

Sarjansa selvästi paremmasta päästä oleva kirja – ja sellainen, jota ei välistä kannata jättää, siinä määrin suuria, jatkon kannalta erittäin tärkeitä tapahtumia, kirjassa sattuu. Kirja on vetävää ja loppua kohden hyvin intensiiviseksi muuttuvaa kerrontaa, jossa oli mukana hiukan enemmän henkilöiden taustaa aikaisempien kirjojen hyvin puhtaasti rikostutkintaan keskittymisen asemasta.  


The next book in the Takamäki series. The book starts with arson - the home of Takamäki, the police chief of Helsinki homicide department, is torched. And it appears that some of the other members of the department are targeted. The police have many enemies - but who could be so bitter? And no one who fits the profile has been released from prison lately. It turns out it is not just the police who are being targeted… A clearly above-average part of the series. Very exciting book and the events get more and more heated by the end. The interpersonal relationships are much more important than in some of the earlier installments, which have largely concentrated on pretty clinical police work.


304 pp.


Squishy's Teams: A Diving Universe Novel by Kristine Kathryn Rusch


The next part in the Diving Universe series. The entire book is a flashback of events from several books earlier when one member of the Boss’s team went AWOL, drafted a team, and started a private operation to destroy all “cloaking tech” research of the Enterran Empire. This is the story of how the different teams managed their tasks. It is not a story I was too interested to read or know, but it managed to interest me enough to read this shortish book. The story is told from different viewpoints in alternating chapters and is left partly open. One thing which irritated me: why does the Empire need entire giant facilities just for data storage and backup? Are their computer systems so far behind even the current ones found on Earth? Wouldn’t all possible research data fit into a few large pocket drives? Or at least to a server kept on their most protected military headquarters, and not at research facilities with apparently fairly light security measures?


186 pp. 

Sunday, December 18, 2022

Jo Nesbø: Torakat (Kakerlakkene, Cockroaches) Harry Hole #2


Seuraava kirja Harry Hole -sarjassa. Harry on osapuilleen toipunut Australian matkan seurauksista, kun hänen pomonsa (tai pikemmin pomon pomo - pomo tietää kyllä Harrryn erinäiset ongelmat). lähettää hänet tutkimaan Thaimaahan Norjan suurlähettilään murhaa. Suurlähettiläs oli löytynyt lähinnä tyttökauppaan erikoistuneen huoneistohotellin huoneesta puukko kyljessään hyvin kuolleena. Lähettyvillä oli kirjekuori, jossa oli lapsipornoa. Asia pitäisi saada hoidettua nopeasti pois päiväjärjestyksestä - ja kun aikaisempi ulkomaan komennus sujui niin hyvin, niin poliisi pomojen mielestä Harry Hole olisi paras mahdollinen henkilö olemaan tutkimuksissa Norjan poliisin edustaja. Tai ainakin niin he asian esittävät. 

Harry matkusta Thaimaahan ja saa sikäläisen poliisin avukseen. Ratkottavana on melkoinen vyyhti, jonka taustalla näyttää olevan lapsipornoa ja lasten hyväksikäyttöä, mutta vähän syvemmällä rahaa taitaa olla se ratkaiseva asia kuitenkin. Ja Norjan pään diplomaatit eivät hekään taitaneet olla niin tietämättömiä siitä, mitä Thaimassa tapahtuu kuin ovat antaneet ymmärtää.  

Vetää kerrontaa, ei ehkä ihan yhtä hyvä kuin sarjan ensimmäinen, eikä kuitenkaan ole mitenkään poikkeuksellista tasoa. Olen ymmärtänyt, että sarjaa parantuu noin kolmannessa kirjassa – saas nähdä. Tässä tuntui olevan juonessa liikaa hajanaisuutta ja tarinassa olisi ollut tiivistämisen varaa. Ehkä yksi asiantunteva editointikierroskin olisi tehnyt terää, nyt yksi ratkaisevista hetkistä riippuu siitä, montako luotia pistoolissa oli, oli yllätys, että niitä ei ollut kuutta, vaan viisi. Taitavat kuudesti laukeavat pistoolit oikeasti olla varsin harvinaisia, ne lännenleffojen aseet olivat revolvereja.


The second part in the Harry Hole series. This time the main protagonist gets sent to Thailand to solve who murdered the Norwegian ambassador, who was found stabbed in a brothel with child pornography lying around. That situation must be defused quickly, so Harry Hole gets sent in, supposedly having been so good at solving the Australian case from the last book. (Or perhaps the upper level knows his problems with alcohol, and they hope he won’t find anything too uncomfortable.) After many twists and shocking events, the truth comes out, of course. A pretty average book for its genre – certainly not bad, but not excellent either. The next one should be where this series gets really good, but let’s see.   

362 pp. 


Saturday, December 10, 2022

Christian Rönnbacka: Kostajan merkki (Antti Hautalehto #10)


Hautalehto-sarjan uusin osa. Kirja palaa monessa mielessä alkuun ja osittain resetoi parin kolme viime kirjan tapahtumat. Antti on taas Porvoossa töissä ja on palannut yhteen entisen naisystävänsä kanssa. Menneisyys palaa muutenkin elämään: rikolliskopla, jonka suurisuuntaisen salakuljetusyrityksen Antti onnistui estämään peitetoiminnallaan sarjan ensimmäisessä kirjassa, on heräämässä uudelleen henkiin ja sen johtoon on noussut Suomessa surmansa saaneiden veljesten pikkuveli, joka haluaa kostaa - henki hengestä, muu ei riitä. Juoni paljastuu, kun yksi ilmeinen palkkatappaja löytyy paikalliselta golf-kentältä kuolleena. Kuka tämän teki ja miksi?

Hyvää, taattua laatua kuten muutkin sarjan kirjat, vetävästi kirjoittua toimintapainotteista kerrontaa, jossa on pieni humoristinen sävy, vaikka tapahtumat välillä ovatkin aika rujoja ja väkivaltaisia. Kirja ei ole sarjansa parhaita, mutta ei missään nimessä heikoimpiakaan. 


Antti Hautalehto has returned to his old job as the leader of the criminal police of a smallish town, Porvoo.  A few years ago, he foiled a major cocaine smuggling attempt by an organized crime gang. In the aftermath, two criminals ended up dead due mainly to the actions of Antti. Now their brother has been released from prison and he wants to revitalize the old, almost disappeared organization to revenge his brothers' deaths. And that doesn’t bear well for Antti. 

An action-packed crime novel with a touch of wry humor. A good book, about the average for its series. 

318 pp. 


Kazuo Ishiguro: Haudattu jättiläinen (The Buried Giant)


Keskiaikaiseen Englantiin sijoittuva tarina. Aviopari Axl ja Beatrice asuvat pienessä kylässä, joka koostuu lähinnä maahan kaivetuista majoista. Heitä näytetään jonkin verran hyljittävän, mutta he eivät muista miksi, eikä oikeastaan kukaan muukaan muista minkä vuoksi, mutta ainakin kynttilän ja avotulen käyttö on heiltä kiellettyä. Kaikkien muistot ovat hämäriä, se mitä on muutama päivä sitten tapahtunut ei pysy mielessä, kaukaisemmasta menneisyydestä muistiin ilmaantuu vain satunnaisia irrallisia haamuja. Vanha pari muistaa, että heillä on poika. He päättävät lähteä poikaansa tapaamaan, hänen pitäisi asua ihan läheisessä kylässä, ehkäpä ihan kylän johtajana, eivätkä vanhukset oikein muista, miksi he eivät aikaisemmin ole poikaansa matkustaneet tapaamaan. Matka on pitkä ja hankala ja kumpikaan heistä, Beatrice etenkään, ei oikein ole enää kunnossa. Matkalla he tapaavat soturi Wistanin, tämän suojelukseensa ottaman, rinnassa olevan haavan vuoksi jostain syystä vainotun, nuoren pojan Edwinin ja vanhan ritarin Gawainin, jonka tehtävänä on ollut tappaa aluetta vainoava lohikäärme. Kovin hyvin hän ei tässä tehtävässä ole menestynyt. Kaikki henkilöt ovat hiukan unenomaisessa tilassa eivätkä muista mitä on tapahtunut eivätkä aina miksi ovat missä ovat. Tämä muistin hämäryys koskee kaikkia ja vaikkapa kun siltaa vartioimaan asetetut soturit eivät muista miksi ja miltä he sitä siltaa vartioivat, tulos ei välttämättä ole ihan ihanteellinen.  

Koko kirjan tunnelma on unenomainen, viipyilevä ja kukaan ei koskaan ihan kunnolla tiedä ainakaan koko aikaa mitä on tekemässä ja miksi. Vallalla on epäily siitä, että usva ja unohdus johtuvat lohikäärmeestä ja sen tuhoaminen auttaisi taas ihmisiä muistamaan. Mutta kun muistikuvat ovat hämäriä, ovatko kaikki henkilöt edes sitä mitä luulevat ja muistavat olevansa ja sellaisia ihmisiä kuin kuvittelevat - ja onko Axlin ja Beatrice avioliitto aina ollut niin auvoisa kuin he itse tällä hetkellä uskovat. 

Hieno kirja, joka herättää ajatuksia. Mistä oikein on kyse? Asioita voi tulkita monella tapaa: Oliko tämä vain hyvällä kielellä kirjoitettu fantasiatarina vaiko allegoria muistin muuttumisesta, asioiden erilaisesta tulkinnasta, kaiken samana aina pysymistä ja siitä, että jokainen kohtaa kuoleman viime kädessä yksin? Kielellisesti nautittavaa tekstiä, joka varmasti hyötyisi nopeasta uudelleen lukemisesta, jolloin todennäköisesti ymmärtäisi paremmin kerronnan pintakerroksen alla olevat asiat. Paikoitellen vaikkapa juuri siltakohtauksen kohdalla tuli vahvasti mieleen Samuel Becketin näytelmä ”Huomenna hän tulee”, tuskinpa sattumalta, kun tapahtumat soljuivat ilman, että kukaan kunnolla tietää mitä tapahtuu, oli asetelmassa paljon jotain samaa.  Kyseessä oli erittäin hyvä kirja, mikä nyt tietysti Nobelistilta oli odotettavissa. 


This book takes place in early Middle-age England.An old couple starts a journey to visit their son and encounters different characters. No one really remembers their past. It is believed that a local dragon caused the mist that obscures memories. A very well-written book that can be read on several levels: is it just a fairly simple fantasy story or something more? I feel that it is a treatise on what memories mean to people and personalities, and how they define what people really are and what they do.  The writing was excellent, clear, and elegant at the same time, even when not much seems to happen.


378 pp.