Monday, July 15, 2024

Joona Keskitalo: Tottelemattomat (Tottelemattomat #1)

Neljästä kaveruksesta kaksi on pahassa pulassa; firmat ovat menossa nurin, rahat eivät riitä ja tulevaisuus näyttää huonolta. Kun yhden heistä viimeisimmätkin bisnekset menevät pieleen, hän hakeutuu baariin ryyppäämään ja sattumalta tutustuu paikallisen prätkäjengin pomoon. Aamulla hän huomaa tehneensä kaupat kymmenien tuhansien erästä pilveä. Ja siitä kaupasta ei ole terveellistä perääntyä. Ongelmana vain on, että hänellä ei ole lähimainkaan moisia rahoja, eikä sellaisia yhteyksiä, joilla huumeita voisi alkaa kaupata. Hän ottaa yhteyttä vanhan kaveripiirinsä muihin jäseniin, joilta löytyy markkinointikokemusta sekä ATK-taitoja, yhden ollessa lakimies, joka voi antaa vihjeitä siitä, kuinka tehdä huumekauppaa jäämättä kiinni. Yhteisellä asiantuntemuksella pilvilasti saadaan myytyä Silkkitien, eli darkwebin kauppapaikan kautta, hyvin nopeasti hyvällä hintaa, kun vielä markkinoinnin asiantuntijan avulla saadaan hyvä ja vetävä brändi aikaan. Kauppa ei jää tähän, vaan porukka liukuu vähitellen todella kovaan peliin, peliin, jossa ihmisten henki ei enää ole kovin kallista. 

Vetävästi kirjoitettu kirja, jossa on käytetty hyväksi paljon viime aikoina uutisissakin olleita tapahtumia, mukana on huumepoliisin korruptoitunut päällikkö, välikätenä oleva ilotyttö sekä “hyvien piirien” huumekauppiaat, Venäjän mafia ja makea elämä. Yksi kirjan ongelmista oli, että oikeastaan jokainen sen henkilö on ärsyttävää ja tekee jatkuvasti enemmän tai vähemmän idioottimaisia ratkaisuja. Moraalia ei myös keltään löydy vähääkään. Kielellisesti kirja oli tyydyttävästi kirjoitettu, se ei ollut mitään unohtumatonta hienoa tekstiä. Kaikesta huolimatta kirja välillä tuli mieleen lukemisen aikana ihan muita asioita tehdessä - mitenköhän ne kusipäät tuostakin kiipelistä selviävät? Eivät kyllä kaikista kiipeleistä ollenkaan kyllä sitten selvinneetkään ainakaan ehjin nahoin. En ole kyllä ihan varma jatkanko sarjaa, saas nähdä, siinä määrin vastenmielisiä kirjan henkilöt olivat.   

 

Two of the four friends are in deep trouble; their businesses are going bankrupt, they're running out of money, and the future looks bleak. When one of the friends' latest business goes bust, he heads to a bar to get drunk and by chance meets the local motorcycle gang leader. In the morning, he realizes he has made a deal for tens of thousands of euros worth of weed. And there is no way out of that deal.

The only problem is that he doesn't have that kind of money, nor does he have the connections to start selling drugs. He contacts the other members of his old group of friends, who have marketing experience and IT skills, one of them being a lawyer who can give tips on how to sell drugs without getting caught. With their combined expertise, the drug load is sold very quickly and at a good price through Silk Road, a dark web marketplace, thanks to the marketing expert's help in creating a good and attractive brand.

The business doesn't stop there, but the gang gradually slides into a really tough game, a game in which people's lives are no longer very expensive.

A grippingly written book that makes good use of many of the events that have been in the news lately, including a corrupt police chief, a call girl middleman, "high society" drug dealers, the Russian mafia, and the sweet life. One of the problems with the book was that practically every character in it is annoying and constantly makes more or less idiotic decisions. There is also no morality to be found in any of them. Linguistically, the book was decently written, but it wasn't an unforgettable great text. Despite everything, the book sometimes came to mind while reading it while doing other things - how will those assholes get out of this mess? Well, not all of them got out of all the messes unscathed. I'm not sure I'll continue the series, we'll see, the characters in the book were so disgusting.


381 pp. 



Thursday, July 11, 2024

Martha Wells: Witch King (The Rising World #1)

A demon, Kai, has been held captive underwater for years. Water strips him of his powers, making his consciousness dormant. When a group of men enter his prison and try to capture him for their own nefarious purposes, they soon realize that Kai is much, much more powerful than they thought. Kai drains their life force and regains some of his power. His dear friend, Ziede, has also been captured, and after he releases her, they, along with a young orphan child brought to the prison to become a weak, easily controlled body for Kai’s mind, try to find out what has been going on. Ziede’s wife, Tahrin, is missing. Who has imprisoned them, and why? They embark on a mission to find Tahrin and discover who has betrayed them.

At the same time, another plotline that describes the past details Kai’s story and his rebellion against the Hierarchs, invaders who have been destroying cities and peoples everywhere.

The book was pretty heavy reading. It featured numerous names, a lot of history and intrigue, with little background supporting the events. There was a list of characters at the beginning of the book, but it was incomplete and poorly organized. We never really learn many details; we never know the exact capabilities and powers of the characters, and we never find out how “intentions” (some kind of magical contraptions) work or what their limitations are. I believe that the book would have worked better if the plotlines had not been so intricate and the past events had been described first (with more details and fewer time jumps) instead, followed by the current events as the second part of the book. This structure would have made the plot easier to understand. As it is, everything was often confusing, and since some of the magical powers seemed to come from nowhere, they almost felt like deus ex machina solutions at times. I didn’t really get into this book, and it won’t be among my top choices for the Hugo vote. 


415 pp. 

Vesa Sisättö: Unohtunut avain joka upotti Titanicin + muita historian mokia


Tarinoita ihmiskunnan suurista munauksista historian vuosisatojen varrelta. Hauskasti, hieman kieli poskessa kirjoitettuja kertomuksia siitä, kuinka monet erilaiset asiat voivat mennä niin eri tavoin pieleen. Tarinoita riittää Titanicista SDP:n organisoimaan Valco-kuvaputkikatastrofiin ja Soneran Saksan verkko-ostoksiin, joiden pakollisen kannattamattomuuden taisin itse laskea kirjekuoren taakse jo silloin aikanaan. Ihmeellisen vastuullisiin paikkoihin oli täysin laskutaidottomia ihmisiä päästetty.

Typografisesti yksi häiritsevä asia kirjassa oli ainakin Bookbeatistä luettaessa: kirjassa oli täysin turhia, ilmeisesti väliotsikoiksi tarkoitettuja lauseita, jotka toistivat sanasta sanaan virke pari myöhemmin olevaa tekstiä. Ne olivat varsin häiritseviä, kun fontti oli käytännössä sama kuin leipätekstissä. Vaikea käsittää, mikä niiden hyöty edes “kirja kirjassa” olisi ollut. Hauskaa luettavaa palasina, luku silloin, luku tällöin.


Stories of humanity's great blunders throughout the centuries of history. Amusing, slightly tongue-in-cheek tales about how so many different things can go wrong in so many different ways. The stories range from the Titanic to the Valco CRT disaster organized by the SDP, and Sonera’s German network purchases, the inevitable unprofitability of which I calculated on the back of an envelope back in the day. It’s astonishing how completely innumerate people were allowed into positions of incredible responsibility.

One typographical issue in the book, at least when read on Bookbeat, was particularly annoying: there were completely unnecessary sentences, apparently meant as subheadings, that repeated word-for-word a sentence found a couple of lines later in the text. These were quite distracting, as the font was practically the same as in the body text. It's hard to understand what purpose they served, even in an actual paper book. It's enjoyable reading in bits and pieces—a chapter here, a chapter there.

313 pp. 

Saturday, July 6, 2024

Markku Ropponen: Kuhala ja viimeinen kesävieras (Kuhala #3 )


Uusi osa Jyväskyläläisen yksityisetsivä Kuhalan seikkailuja. Kuhalan naisystävä Annukka on muuttanut Espooseen ja ikävä on kova. Kuhalalla on pari juttua selvitettävänä: paikallinen jo iäkäs kultaseppä oli murhattu mökilleen ja rakennusfirmasta on varastettu iso määrä arvokkaita työkoneita. Poliisi ei suhtaudu Kuhalan selvittelyihin ihan suurimmalla kannustuksella, etenkin kun Kuhalan eteen sattuu vielä toinen ruumis, mies, joka todennäköisesti ne työkalut oli varastanut. Tuon miehen naisystävä/paikallinen paremman pään ilotyttö myös pahoinpidellään ja pudotetaan autosta käytännössä Kuhalan kotiovelle. Tämä sitten saa houkuteltua Kuhalan itselleen autokuskiksi matkalle Petroskoihin, jossa Kuhalalla eivät asiat ihan putkeen mene, vaikka nipin napin ehjin nahoin hän lopulta Suomeen pääsee palaamaan. Tämä Petroskoin reissu oli vähän irrallisen tuntuinen ja liian pitkä episodi kirjassa. Tapahtumia ja letkeää huulenheittoa riittää kirjassa kyllä runsaasti. Jostain syystä kirja ei kuitenkaan aivan yhtä hyvin temmannut mukaansa kuin edellinen osa ja jotenkin se tuntui kaikin puolin kankeammalta. Mikään huono kirja ei ollut, mutta ei siitä myöskään erityisiä paineita syntynyt kovin nopeasti seuraavaan osaan tarttua.  


A new installment of the adventures of private detective Kuhala from Jyväskylä. Kuhalan's girlfriend Annukka has moved to Espoo, and the longing is strong. Kuhala has a couple of things to investigate: a local elderly goldsmith has been murdered in his cottage, and a large number of valuable construction machines have been stolen from a construction company. The police do not view Kuhala's investigations with the greatest enthusiasm, especially when another body, a man who likely stole those tools, turns up in front of Kuhala. The girlfriend of that man, a local high-class call girl, is also assaulted and dropped from a car to Kuhala's doorstep. This persuades Kuhala to become her driver on a trip to Petrozavodsk, where things don't go smoothly for Kuhala, although he eventually manages to return to Finland in one piece. This trip to Petrozavodsk felt somewhat disconnected, and too long an episode in the book. While the book is filled with events and easy banter, it didn't grip as well as the previous installment. It somehow felt stilted in every way. It wasn't a bad book, but hardly encouraging to quickly pick up the next volume.


298 pp


Friday, July 5, 2024

Seppo Jokinen: Satuttamisten summa

Uusin komisario Koskinen. Poliisilla on ongelmia. Nuori mies on kuollut putkaan. Onko se poliisin syytä? Useampia poliiseille läheisiä henkilöitä on joutunut lievien pahoinpitelyjen tai kiusantekojen kohteiksi. Ja entisen puolisonsa murhasta epäilty on vapautettu oikeudessa puutteellisten todisteiden vuoksi ja ennen hovioikeutta tarvitaan nopeasti lisänäyttöä asiassa. Eli työtä siis riittää. Miten asiat liittyvät toisiinsa, vai liittyvätkö ne? Voivatko esimerkiksi useaan poliisien lähipiirien pikkutörkeydet olla kuitenkin vain sattumaa - ja miksi joku sellaisia tekisi? Jälleen kerran hyvä osa sarjaansa, ehkä jopa keskitason yläpuolella oleva. Koskisen yksityiselämäkin tuntuu kehittyvän, ex-puoliso on alkanut tuntua koko ajan uudelleen läheisemmältä - ja saa nähdä mihin asumisjärjestelyihin taas kerran kodittomaksi jäänyt mies päätyy… Taattua laatutyötä kuten pääosa sarjasta on muutenkin ollut, siinä ei ollut suuria yllätyksiä ollut mihinkään suuntaan. Viihdyttävää lukemista sarjassa, jossa henkilöhahmot alkavat tuntua vanhoilta tutuilta. 


The latest installment of the Inspector Koskinen series, which happens in my hometown. The police have problems. A young man has died in custody. Is it the police's fault? Several people close to the police have been subjected to minor assaults or harassment. A suspect in the murder of his ex-wife has been released in court due to insufficient evidence, and more evidence is quickly needed before the court of appeal. So there is plenty of work to be done. How are these things related – or are they? Could the minor offenses against people close to the police just be coincidences, and why would someone do such things? Once again, a good part of the series – perhaps even above average. Koskinen's private life also seems to be developing, his ex-wife is starting to feel closer again – and we'll see what kind of living arrangements the man, once again homeless, will end up with… Guaranteed quality work, as the main part of the series, has otherwise been, there were no big surprises in any direction. Entertaining reading in a series where the characters start to feel like old acquaintances.

303 pp

 

Jarkko Sipilä: Syy tappaa (Takamäki #20)


Seuraava osa Takamäki-sarjassa. Tällä kertaa rikos on tavallistakin rajumpi, niin raju, että se koettelee kokeneitakin poliiseja. Kaksi teinityttöä on murhattu samana iltana samassa puistossa. Toinen löytyy seuraavana aamuna, toinen vähän paremmin kätkettynä vähän myöhemmin. Jälkimmäinen on rajusti raiskattu, ensiksi löytyneeltä ovat housun napit auki, mutta raiskausta ei ollut tapahtunut. Ensimmäisen tytön poikaystävä oli maahanmuuttaja, josta herää epäilyjä. Raiskaukset herättävät luonnollisesti suurta kohua ja maahanmuuttokriitikot ovat äänessä, etenkin kun sekä poliisin että ”katutason tutkijoiden” tietoon tulee alueella liikkunut, nuoria naisia seurannut musta mies. Tämän henkilöllisyys on etenkin poliisille pitkään mysteeri, mutta katutasolla toimivat verkostuneet henkilöt voivat olla poliisia tehokkaampia tämän tapaisissa asioissa. Mutta kuka miehen löytää ensimmäisenä?

Samaa tasaista laatua kuin muut sarjansa kirjat, jossa pääpaino on poliisityön realistisessa kuvaamisessa. Myös henkilöt on hyvin luotuja ja omia persooniaan, mutta kirjan paino ei ole heidän ongelmissaan vaan selvästi rikoksessa ja sen selvittämisessä, samalla kommentoiden nykyhteiskunnan ongelmia ja byrokratian lisääntymistä. Mielestäni meni sarjansa keskitason yläpuolelle. 


326 pp. 


Thursday, July 4, 2024

John Scalzi: Starter Villain


Another Hugo nominee. Charlie is a substitute teacher who lives in his father’s old house. His half-siblings are pushing him to sell it. He barely manages to live and take care of his cats with his meager salary. He then sees a news item saying that his uncle has died. The uncle was supposedly extremely rich and owned a large chain of parking garages. The uncle hasn’t had any contact with the family since his sister, the main character’s mother, died. It turns out that the uncle left everything to Charlie. And “everything” was not just a parking garage empire, but a vast criminal organization including a volcano lair on a remote island. With cats. These cats happen to be intelligent and able to communicate using special keyboards. In contrast, the dolphins are able to speak but have really mean personalities. A meeting with the leaders of other similar crime organizations is approaching, and Charlie must take part. He has no real experience in the corporate world and even less in managing giant criminal organizations. Luckily, he has good help from his uncle’s very capable personal assistant and his cats, who, besides being intelligent, were spying on him on behalf of his uncle.

A pretty entertaining and light (and short) novel. It is clearly better than Scalzi's nomination from last year, but it is still more like quick entertainment than something to be taken seriously. The inner voice of the main character was pretty much the same as in last year's nominee and in a few other of his books. The writing was adequate - not great, but perhaps a bit better than in last year’s book. I don’t believe it is award material, though. It is just fun, fast reading to pass your time. It is not something durable, or new, or exceptionally well written or plotted. It won’t be among my top choices.

264 pp