Tuesday, November 29, 2016

Liza Marklund: Paikka auringossa (A Place in the Sun)


A pretty good mystery, where Annika Bengtzon tries to find out who murdered a Swedish family who lived on the coast of Spain – and why. Very readably, but there were a couple of stupid mistakes hinting on somewhat sloppy background research.

Annika Bengtzon selvittelee Aurinkorannikolla tapahtunutta siellä asuneen kokonaisen ruotsalaisen perheen murhaa. Perheen isä oli ex-NHL-jääkiekkoilija, joten murha kiinnostaa tavallistakin enemmän. Perhe oli kaasutettu kuoliaaksi - aluksi hän vaikuttaa siltä, että tavoitteena oli tehdä alueella aika tyypillinen ryöstö, mutta pian käy ilmi että ryöstö oli vain murhien peittelyä. Annika tutustuu rannikolla eläviin ruotsalaisiin, muun muassa kansainvälistä huumekauppaa selvittelevään poliisiin, mutta myös hänen ex-miehensä saapuu paikalle omalla työmatkallaan. Työssä Annikalla ei mene hyvin ja hän onnistuu riitaantumaan muutaman uudenkin työkaverinsa kanssa, tosin osa työkavereista on karikatyyrimäisen surkeita.
Kirja oli sujuva ja mukaansa tempaava ja oikein sopivaa kevyehköä luettavaa vatsataudista toipuessa. Jossain määrin ärsyttävän suuntaan Annikan persoonallisuus tuntuu kirja kirjalta kehittyvän. Joitain älyttömiä virheitä siinä löytyi, nähtävästi kirjailija ei ollut tehnyt taustatyötään riittävän hyvin. Hassista ei todellakaan tehdä hampun siitepölystä. Myös väite siitä että huumekauppiailla olisi käytössä huumeiden kuljettamiseen moottoriveneitä, jotka ovat niin nopeita että helikopterikaan ei pysy niiden perässä, ei ole uskottava tai sitten poliisin helikopterit ovat kovin hitaita. Kirja osittain pohjautuu hyvin vahvasti edellisten kirjojen tapahtumiin, joka oli siinä mielessä epämiellyttävää, että yksityiskohdista en juuri mitään muistanut. Kohtalaisen hyvin kuitenkin tapahtumien tausta kuitenkin selkiytyvät. Seuraavaan kirjaan ei kovin paljoa irtonaisia juonilankoja enää jäänyt, korkeintaan se mikä Annika ja hänen ex-miehensä suhde tulee jatkossa olemaan ja se, onko Annikalla enää työpaikkaa olemassakaan.

528 s.

Sunday, November 20, 2016

Anthony Doerr: Kaikki se valo jota emme näe (All the Light We Cannot See)


A story of two young people during the Second World War. A Pulitzer prize winner. An extremely smooth book, both in language (very well translated to Finnish) and in plot. Perhaps even too smooth; there were no figurative “edges” to get hold on. Some plot threads like the one involving a mysterious jewel felt slightly superfluous, but good writing and deceptively short chapters made easy to read just a little more, so it was a pretty fast and ultimately enjoyable read.

Luettu lukupiirikirjana.
Kirja kertoo kahden nuoriksi varttuvan lapsen tarinan ennen toista maailmansotaa ja sen loppuvaiheessa. Kertomukset ovat erilliset loppuvaiheita lukuun ottamatta. Toisessa tarinassa seurataan sokeaan tyttöä. Hänen isänsä on Pariisilaisen museon lukoista vastaava henkilö. Sodan puhjettua he pakenevat rannikolle pieneen kaupunkiin, jossa asuu isän ensimmäisessä maailmansodassa henkisesti arpeutunut sukulainen. Tytön isällä on mukaan museossa säilytetty mittaamattoman arvokas jalokivi – tai ainakin sen kopio. Samanlainen kopio on muutamalla muullakin eri suuntiin matkaavalla miehellä, eikä kukaan heistä tiedä kenellä on se oikea jalokivi. Kaupungissa talon ullakolla on vanha radiolähetin ja sodan mittaan sitä käytetään antamaan tietoja saksalaisia vastaan taistelevalle vastarintaliikkeelle.
Saksassa nuori orpopoika on opettanut itse itsensä kunnostamaan radioita. Hän on teknisesti lahjakas ja tulee valittua natsien koulutuskeskukseen, jossa koulutetaan nuorisoa uuden uljaan opin saloihin. Koulutus on rajua, mutta hän selviää siitä hengissä. Sodan loppuvaiheessa hän on vastuussa vihollisen radiolähettimien paikallistamisesta ja on siinä tehtävässä erittäin hyvä. Kun ranskalaisessa pikkukaupungissa huomataan olevan salainen, tuntemattomassa paikassa oleva radiolähetin, hänet määrätään paikallistamaan se.
Nuorten elämää seurataan vuoroluvuin hiukan aikatasossa hypähdellen. Kirja on erittäin luettava, jopa ehkä hiukan liian ”kiillotettu”, niin kiiltävä, että siitä ei oikein tunnut saavan kunnon otetta. Jokainen lause, jokainen kohtaus vaikutti viimeiseen asti hiotulta sekä juonellisesti että kielellisesti. Paras osa kirjaa oli aivan loppu, jossa sitten lopulta oli sellaista särmää, josta tuntui jotenkin saavan paremmin kiinni. Kirjan luvut olivat hyvin lyhyitä – Kindlellä lukiessa osapuilleen joka luvun kohdalla jo lukua aloittaessa oli ”1 minute left”, joka houkutteli lukemaan vielä yhden luvun enemmän. Jalokivijuoni oli mielestäni jossain määrin turha ja kirja olisi toiminut ilman sitäkin aivan hyvin – ehkä se toimi jokinlaisena juonisäikeet yhteennivovana tekijänä läpi vuosikymmenten. Ympäristönkuvaus ja henkilöhahmot olivat erinomaisia, enkä oikein osaa kunnolla sanoa, miksi kirjasta jäi kuitenkin aavistuksen pettynyt ole. Kirjapiiriläiset pääosin pitivät kirjasta paljon, enemmän kuin minä.

543 s.

You're Never Weird on the Internet (Almost) by Felicia Day


I bought an autobiography which I had hoped contained stories about Buffy the Vampire Slayer and/or Dr. Horrible. No such luck, those were hardly mentioned. However, a web series I hadn’t even heard about, Guild, got several chapters. It sounded interesting so I checked it out. I am not a gamer (the series is about nerdy computer game players), but the episodes are pretty watchable nevertheless. The book was pretty good even if I had to be slightly disappointed due to lack of juicy tales about making of genre series. As usual, in author/actor biographies too much time was spent on the early years and too little on the creative process itself. The book was written in a light, fun, conversational tone and was mostly fun to read, but felt partly as promotional material for her internet content. Too little is revealed about her personal life after childhood and other acting endeavors.

260 pp.

Saturday, November 12, 2016

The Hugo Winners: Volume Two (1962-1970) by Isaac Asimov (editor)


The stories from the 60s mostly aren’t my cup of tea.

The Dragon Masters • (1962) • novella by Jack Vance
Humans who live on a colonized planet have captured hostile aliens and bred them to fight wars while the aliens have captured humans and bred them for the same purpose. The technological level is preindustrial and there are several human settlements that have fought against each other’s. It has been a long time since the last alien attack, and a new one seems imminent. But there is growing tension between human towns. Overlong and fairly hard to read story in spite of some nice ideas and interesting scenes. The language feels pretty dated and overly flowery. Not among my favorite stories. ***-
No Truce With Kings • (1963) • novella by Poul Anderson
Several factions are fighting in post-apocalyptic southwestern America. One of them are pacifistic “espers”. It turns out that there are aliens secretly working with them who try to influence things behind the scenes to prevent chaos and help humans become members of a larger galactic society. But everything seems to go badly... A bit overlong and very talky story with a strong 60s feel in it. ***-
Soldier, Ask Not • [Childe Cycle] • (1964) • novella by Gordon R. Dickson
An impartial journalist has come to observe a war where religious extremists fight against Dorsai mercenaries. It turns out that he isn’t so impartial after all. He has strong reasons to take part in the fight and he tries to do so. But he really doesn’t understand the mind set of either party, as religious fanatics and mercenaries turn out to be more complex and less black and white as people than he could have thought. The beginning of the story was pretty good, but the end where the main character explained what happened and why more or less as a lecture didn’t really work. Thematically very similar to the first two stories of this collection. Apparently military-style science fiction was popular at the time. ***
"Repent, Harlequin!" Said the Ticktockman • (1965) • shortstory by Harlan Ellison
Being late is punished by a “ticktockman” who subtracts the corresponding time from the life of the offender. But one man apparently wants to fight back. A pretty confusing non-linear story with experimental writing style. Not exactly my cup of tea. One of the best proofs that the “puppy lovers” don’t know what they are talking about as when they claim that only during the last few years that “literary science fiction” has gained too much influence. **½
The Last Castle • (1966) • novella by Jack Vance
Most humans live on separate castles around the world. Humanity has apparently lived for a long time on different worlds around the galaxy, but now at least some have come home. They have brought alien slave races for menial work and live “aristocratic” and pampered lives on castles. There are apparently original humans living in the wild, but aristocrats consider them to be savages. Everything seems to be comfortable, until the slaves revolt. They should not have been intellectually and psychologically capable of that, but several castles are stormed and all humans are killed. But together the humans might be able to beat the rebels. A bit overlong story with fairly flowery language. A decent tale, but nothing really especial. ***+
Neutron Star • [Known Space] • (1966) • novelette by Larry Niven
A man is hired to find what penetrated an impenetrable space ship shell and killed explorers who were studying a neutron star. A classic of hard science fiction and very good story - I still remember when I read this for the first time about 35 years ago. Well, actually the effect which was responsible for the deaths should have been crystal clear to anyone flying around in space, but the story is good anyway. ****+
Weyr Search • [Dragonriders of Pern short fiction] • (1967) • novella by Anne McCaffrey
A young woman is drafted by Dragonriders to bond with a dragon for life. At first, she has another agenda, but she turns out to be smart, confident and scheming. However, she doesnt really know what is in store for her. A fantasy story in the guise of science fiction - that is usually a style I am not a great fan of. It takes its time to get going - I almost abandoned it, when little seemed to happen and what happened was hard to understand, but the latter half was slightly better. Not really Hugo material though, if you ask me. ***-
"Riders of the Purple Wage" • (1967) • novella by Philip José Farmer
In a future welfare state, artists and art critics are famous. Everyone gets a “purple wage” from the state, which covers the essentials. If you are a malcontent, you might be transferred to another part to the world to increase diversity. The main character produces very controversial art, and his grandfather is a criminal who is hiding in an attic. It's a pretty experimental story which is influenced by James Joyce and references “Finnegan’s Wake” by name; another story which isn’t my cup of tea. ***
"Gonna Roll the Bones" • (1967) • novelette by Fritz Leiber
A loser who often beats his wife and uses his money on gambling goes, once again, to play craps. He is on roll and seems to be able to control the dice. Slowly, he wins a good amount of money in a strange game. Soon, he challenges a strange high stakes player who apparently seems to be a devil. The end of the story goes in a pretty surrealistic direction. The writing was pretty good, but a totally unsympathetic protagonist and dull description of a stupid game makes some pretty uninteresting reading. ***+
"I Have No Mouth, and I Must Scream" • (1967) • short story by Harlan Ellison
A computer has killed almost all people. A few survivors are changed into grotesque caricatures of their former selves and are scouring for food in a desolate world. There are rumors of cans filled with food, and they are trying to find that bounty. A fairly surreal and distressing story with one of the most agonizing endings ever. The writing was very good. ***½
"Nightwings" • [Nightwings] • (1968) • novella by Robert Silverberg
The story happens in a far future Earth, where apparently several civilizations have risen and gone. Humanity has reached the stars, but has withdrawn back to the Earth. A group of three friends is approaching an ancient city, Room, where relics of several cycles of civilizations which span millennia can be found. One of the group is a watcher, a kind of guard for an alien invasion which will come at some undetermined date in the future. The invasion has apparently been coming for centuries, but the exact date is unknown. One is a winged female, who is able to fly at nighttime; in daytime, the "pressure of light is too heavy". The third is a mutant who isn't part of any guild – practically everyone is part of some guild which protects the interests of its members. Not being a member of any is a severe handicap. After they have arrived at Room, they have an audience with the Emperor of Room. They get a permission to go to the Imperial Hotel, but then the aliens attack. A pretty good story, after I got used to a pretty pompous writing style. ****-
"The Sharing of Flesh" • [Technic History] • (1968) • novelette by Poul Anderson
After a period of a “dark age,” humans are exploring the universe again. There are human planets which have been separated for centuries or more. On one world, a man is killed and literally butchered by a native. His pregnant wife wants revenge and tries to find the culprit. It turns out that every culture in the planet practices cannibalism as a puberty rite. Should the planet with such vile customs be abandoned completely? A very good story with nice, well-rounded characters. ****-
"The Beast That Shouted Love at the Heart of the World" • (1968) • novelette by Harlan Ellison (variant of The Beast that Shouted Love)
Several story lines which are seemingly pretty separate and happen very far away in both time and space, but eventually turn out to be connected. A pretty experimental story which wasn’t too easy to read. ***-
"Time Considered as a Helix of Semi-Precious Stones" • (1968) • novelette by Samuel R. Delany
A criminal rises in criminal world in a future where space flight is cheap and common. He competes with other criminals, and is chased by a special services agent while contemplating his past and his neurosis. The story is written in extremely hard and confusing language and it is hard to get into. I didn’t connect with the main protagonist at all. It is a far too experimental and fancy story for me – might be great art, but I had trouble getting through it. **

654 pp

Friday, November 11, 2016

Seppo Jokinen: Vilpittömässä mielessä


An inspector Koskinen book, where a police inspector solves crimes at my home town. This time he almost visited my home street. This book has a bit more social commentary than some of the others of the series. Man has been found in a river. There are conflicting eye witness testimonies about how he ended up in the water. Also, a refugee woman has been found strangled. Both crimes are solved, but the perpetrators are also victims themselves.

Komisario Koskinen selvittelee Tammerkoskesta kuolleena löytyneen miehen tapausta. Yhden silminnäkijän mukaan mies hyppäsi itse koskeen, mutta toisten, parin pikkupojan mielestä joku tönäisi hänet veteen. Pimeänä on myös kuoliaaksi kuristetun maahanmuuttajanaisen tapaus, onko kaupungissa tapahtunut kunniamurha? Koskista hiukan ihmetyttää myös se, että ex-vaimo ottaa häneen yhteyttä vuosien jälkeen. Yksi Koskisen lähimmistä alaisista on kovin uupuneen oloinen, lapsi sairastaa – vai onko se todella syy väsymykselle? Kirja on vähintään keskitasoinen sarjassaan. Ehkä tavallista enemmän kirjassa keskityttiin henkilöiden keskinäisiin suhteisiin ja ”taustatarinan” etenemiseen. Rikostarina hiukan säälittävästä ”päärikollisesta” oli oikeastaan sivujuonen asemassa, joka omalla tavallaan palveli henkilösuhteisiin liittyvän pääjuonen edistymistä. Kirjassa on jonkin verran ”Harjunpää”-tyyppistä sosiaalisiin asioihin painottumista kuin monessa muussa sarjan osassa ja molempien varsinaisten rikosten tekijöihin suhtauduttiin suurella ymmärtämyksellä.
280 s.



Sunday, October 30, 2016

Glen Cook: Musta komppania (The Black Company)


Story about a mercenary group who is working for the bad guys, seen from the ground level. A few of the group have some qualms, but most don’t care who they are working for as long as their wages are paid and there is looting to be done and women are available for raping. A fairly graphic story about what happens underneath the more common higher fantasy stories. Ok, but I am not sure if I liked this enough to read the next eight parts.

Musta komppania on palkkasoturijoukko, jolla on ongelmia. Palkanmaksu on epävarmaa ja näyttää siltä, että nykyinen isäntä tulee häviämään pian. Onneksi löytyy uusi palkkasotureita tarvitseva, joka kuljettaa joukon mukanaan pohjoiseen. Luvassa olisi taisteluita ja paljon ryöstettävää. Innostusta hiukan hillitsee se, että uusi isäntä, Lady, vaikuttaisi olevan Se Suuri Paha, joka huhujen mukaan on herätetty henkiin jokin aika sitten. Suurinta osaa miehistä tämä tosin ei juuri haittaa – kunhan palkka maksetaan ja etenkin jos ryöstettävää ja raiskattavaa riittää, niin eipä sillä kenen joukoissa taistellaan ole niin paljoa merkitystä. Tosin muutamalla joukon jäsenellä, etenkin joukon kronikoista vastaavalla puoskarilla, ajoittain omatunto hiukan kolkuttelee. Puoskaria tosin tuo myyttinen hahmo kiinnostaa ihan historiallisistakin syistä, minkälainen oikein on nainen joka joskus historiassa lähes valloitti kaiken ja nyt herätetty henkiin ja taistelee kapinallisia vastaan taikakeinojakin käyttäen?
Kirja, joka lähestyy fantasiasta tuttua hyvän ja pahan taistelua ruohonjuuritasolta katsoen, vieläpä pahisten ruohonjuuritasolta. Suuri määrä henkilöitä hankalasti muistettavine nimineen jonkin verran häiritsi lukukokemusta, vaikka kirjan alussa nimiluettelot löytyvät. Ei mikään huono kirja, mutta ei nyt mitenkään kovin vahvasti kolahtanutkaan. Sarjaa olisi lukuisa määrä lisää – saa nähdä olenko valmis lukemaan seuraavat kahdeksan (!) osaa. Sinällään on viitteitä siitä, että asetelmat hiukan muuttuvat: kirjan maailmassa on ennustus nuoresta naisesta, joka voittaisi pahuuden. Kuinka ollakaan sotilaat pelastavat maskotikseen nuoren kuuron pikkutytön. Tällähän ei varmaan voi olla mitään yhteyttä ennustukseen… mutta jos kestää kahdeksan kirjaa ennen kuin päästään suhteellisen ennustettavissa olevaan loppuun, niin se voi olla vähän liikaa.

284 s.

Friday, October 21, 2016

Riikka Pulkkinen: Paras mahdollinen maailma



A young actress, who was born in the same year the Berlin Wall fell down, is taking part in a play which covers the last days of the East Germany. Her father has had a stroke and will most likely die in the near future. Then the actress's imaginary friend from childhood seems to appear back in her life. A very well written book with an engaging plot (not much can be told about it without severe spoilers), it has several narrative voices and much of the events are told in flashbacks (which happen at the end of 80s).


Kirjan sisällöstä on vaikea kertoa kovin paljoa ja kovin tarkkaan ilman spoilereita. Aurelia on menestyvä nuori näyttelijä, joka on syntynyt samana vuonna kuin Berliinin muuri romahti. Hän pääsee esiintymään näytelmään, joka kertoo Itä-Saksan viimeisistä ajoista. Ohjaajana toimii lapsena maasta perheensä kanssa karannut mies. Aurelian isä on juuri sairastunut aivoinfarktiin ja hänen toipumisensa on erittäin epävarmaa. Tämä ja myös näytelmän harjoitukset (jotka ovat erittäin kaoottisia – mitään käsikirjoitusta ei ole, vaan ohjaaja ja näyttelijät yrittävät saada jotain aikaan lähinnä improvisoiden jotain teemaan liittyvää) herättävät muistoja Aurelian mielessä. Hänen lapsuusaikainen mielikuvitusystävänsä näyttää palaavan hänen elämäänsä ja melkein vaikuttaa siltä, että hänen persoonansa olisi hajoamassa. Mistä on kyse? Ja mitä nyt puhekyvyttömältä isältä jäi kertomatta ennen sairastumistaan? Mistä perheessä ei ole puhuttu? Kertojaääninä myöhemmin toimivat myös Aurelian äiti ja ohjaaja Joachim, jotka kertovat menneisyyden tapahtumista omilta kannoiltaan. Vähitellen sitten palaset loksahtelevat ihan tyydyttävästi paikoilleen.

Liityin uuteen lukupiiriin ja tämä on ensimmäinen kirja siihen liittyen - sopivasti vain pari kuukautta sen jälkeen kun luin/kuuntelin saman kirjailijan aikaisemman teoksen. Tässä kirjassa oli aika paljon samoja teemoja kuin ”Totta”-kirjassa: vanhemman sairastuminen ja kuolema, menneisyyden salaisuudet ja puhumattomuus niistä. Myös monen kertojahenkilön ja aikatason käyttäminen oli aika samankaltaista; tosin koska itse pidän tämän tapaisesta kerrontatekniikasta se ei haitannut yhtään. Kirja toi tunnelmaltaan ja osin tapahtumiltaan vahvasti mieleen Kieslowskin Veronikan kaksoiselämä- elokuvan. Tämä tuskin on sattuma, sillä kirjaan ilmaantui Veronika-niminen henkilö, vieläpä roolissa joka sopii elokuvan teemaan erittäin hyvin. Toinen elokuva, joka muutamassa paikassa tuli vahvasti mieleen on Aronofskyn Musta joutsen. Siinäkin kuvataan nuoren naisen psyykkistä hajoamista harhoineen taide-esitystä harjoitellessa. Hämmästyisin suuresti, jos Pulkkinen ei näitä elokuvia ole nähnyt, ainakin tuo ”Veronika” nimen käyttö on varmasti tietoinen teko. Pidin tästä kirjasta aika lailla, enemmän kuin Totta-kirjasta. Osan kirjapiiriläisiistä mielestä kirjan alku oli hieman sekava, ja ohjaajaan liittyvät tapahtumat olivat osittain turhia. Omastakin mielestäni ne olivat heikommasta päästä kirjaa, eivätkä ehkä kokonaisuuteen antaneet kovin paljoa. Kokonaisuutena kuitenkin kirja oli mukaansatempaava ja nopealukuinen, ja omassa asteikossani sijoittuu esim. Finlandia-palkinnon voittaneiden kirjojen joukossa selvästi puolenvälin paremmalle puolelle.

358 s.

Sunday, October 16, 2016

Analog Science Fiction and Fact, November 2016



An average issue.

Novelette "One Man's Dignity" by Mark Niemann-Ross
An elderly welder is working on a space station, mainly training new welders. The company rules state that he is supposed to retire. He does not want to return to the earth. The station commander is able to extend his job until the current project is finished. The welders use a derelict cargo container, the ownership of which is tied up in the bankruptcy court for welding practice, and makes a clandestine bar/man cave out of it. Ultimately, the welder moves to the container, but the day his retirement will be mandatory is approaching... A pretty standard story about an old man who is at odds with the establishment. Not bad at all, though. ***½
Short Story: "Love Pops!" by Genevieve Williams
A policewoman is pretending to be a contestant in a “American Bachelor”- type reality show, where people may use virtual reality style equipment to see things from the perspective of the participants. Someone has made threats against the show host/bachelor, who is the “prize” the participants are trying to win. It is a bit of a disorderly story in places, and the ending somehow did not feel right, but not bad at all. ***+
Short Story: "The Tattling Tats" by Jerry Oltion
A short amusing story about tattoos, which can move (and contain tracking devices) and how teens use them. ***+
Short Story: "The Salesman" by Garrett Ashley
The story happens in the 2060s. Apparently, nothing has changed except shops use anthropomorphic robots with AI capabilities and army uses mechas. There are gasoline cars, laptops, ordinary mobile phones (and even land lines!) and people apparently watch ordinary TV, chatting apps work exactly like those today, and so on. A young boy living in the countryside with his mother and stepmom, finds a discarded, partly broken robot. His stepfather does not like the robots and the boy does not tell his parents what he has found. He contacts the manufacturer and they eventually pick up the robot. The story has some shades of Huckleberry Finn at the beginning, but then the story just ends – the ending is unsatisfying. The world was not believable at all, and was far too similar to the present. **-
Short Story: "In the Absence of Instructions to the Contrary" by Frank Wu
An undersea autonomous AI research robot has fallen in love with its designer. It has collected a lot of samples and named most of them by the said woman. It starts to study an unusual octopus and makes some progress, but then something drastic happens, and the robot is facing some important choices. A pretty nice story, which could have been longer. ***½
Short Story: "The Desolate Void" by Jay Werkheiser
A woman has spent her life trying to find extraterrestrial life. Her parents had the same dream and even abandoned her while she was growing up to pursue that dream. Now she is in the Enceladus, moon of Saturn. A local man is more or less ordered to help her, but she is very determined and not too co-operative. ***
Novella: "We Side with the Free" by Gary Rinehart
The "Trojans" have sent an asteroid to Earth on collision course. A ship is sent to stop it. This story shows how the attempt is planned and accomplished, and not much more. I was waiting for some clever subverting twist at the end, but it did not come. The writing in itself was OK, but the story was too long for the content. ***-