Sunday, September 13, 2020

Reijo Mäki: Vares ja kaidan tien kulkijat (Vares #7)


Luin pitkästä aikaa Vares-sarjan kirjan. Ei ehkä olisi kannattanut, sillä tämä osa oli selvästi sarjan heikommasta päästä. Vares matkustaa Pohjanmaalle selvittelemän teinitytön murhaa. Tytöltä oli leikattu sydän rinnasta ja hänet oli haudattu matalaan hautaan kirkonkylän vanhalle, käytöstä poistetulle, hautausmaalle. Kuolintavassa on yhteneväisyyttä paikkakunnan noitalegendaan – onko tämä sattuma? Paikkakunnalta on lähtöisin uskonnollinen liike, joka käytännössä pitää kunnassa valtaa; oluen myynti on kielletty, moraalia vahditaan tarkoin ja poliisitkin ovat herätysliikkeen jäseniä. Vares ei tähän porukkaan ihan sulavasti solahda joukkoon ja päätyy lopulta jopa paikalliseen mielisairaalaan. Tapahtumat sinällään olivat ihan vetäviä, tosin äärimmäisen epäuskottavia monella tasolla (ei perusmielisairaalassa joskus 80-luvulla (?) mitään pikkulapsia hoidettu, eikä iso laitos ollut yhden tohtorin yksityistä temmellysaluetta). Kirja oli myös kielellisesti jotenkin paljon jäykempää kuin myöhemmät osat - Vareksesta itsestään puhumattakaan, hänessä ei oikein tuntunut olevan samanlaista sielua kuin myöhemmissä osissa. Hänen käyttäytymisensä oli monesti todella typerää ja ajattelematonta. Ei tule kiirettä seuraavan osan lukemisen kanssa.

The private detective from Turku is visiting a small, very religious community where a young woman has been murdered and her heart has been removed. After many colorful but hard to believe events, our private Dick (in two meanings of the word) of course solves the case, but only after being committed to a mental hospital almost killed a few times. An early installment in the series, not very well written, and even the main character is strangely soulless and very stupid and a private Dick lead by his dick. 

384 pp. 

No comments: