Oikeuspsykologin kirjoittama kirja muistin toiminnasta - ja etenkin siitä, kuinka joustava ja muotoutuvaa muisti on. Kirjoittaja kuvaa runsaasti esimerkkejä suoranaisista oikeusmurhista, jotka ovat johtuneet muistikuvien vääristymisestä, osittain ajan kulumisen myötä ja osittain poliisien taitamattomien kuulustelutapojen ja henkilöiden tunnistamistekniikoiden myötä. Jos todistajana kuulusteltavalle näytetään syylliseksi epäillyn kuva, niin tunnistaako ja muistaako hän myöhemmissä tunnistuksissa mahdollisen syytetyn varsinaisesta rikoksesta, vaiko vain siitä poliisin näyttämästä kuvasta? Etenkin lapset kuulusteltavina ovat hankalia, sillä pienikin johdattelu johtaa väärään kertomukseen, koska etenkin pienet lapset haluavat miellyttää aikuisia ja kertovat sen, mitä olettavat aikuisten haluavat kuulla. Oli se tarina sitten vaikka ratsastaminen noidan kanssa luudalla paholaista palvomaan.
Kyseessä oli kiinnostava ja sujuvasti kirjoitettu kirja, mutta jonkin verran siinä tuntui olevan toistoa, kirjan kuvaamissa tarinoissa ja valemuistoissa oli aika paljon samankaltaisuuksia, pieni tiivistäminen olisi varmasti ollut mahdollista.
A book written by a forensic psychologist about how memory works—particularly how flexible and malleable it is. The author provides numerous examples of outright miscarriages of justice that have resulted from distorted memories, influenced partly by the passage of time and partly by poor police interrogation techniques and flawed suspect identification methods.
For example, if a witness is shown a photo of a suspect by the police, will they later recognize and remember the accused from the actual crime, or just from the image they were shown? Children, in particular, are difficult to interview, as even slight suggestive questioning can lead to false accounts. Young children especially want to please adults and will say what they believe adults want to hear—even if that story involves riding a witch’s broom to worship the devil.
The book was interesting and well-written, though it contained some repetition. Many of the cases and false memory examples were quite similar, and a bit of condensing might have improved the overall reading experience.
No comments:
Post a Comment