Sarjan edellinen osa jätti sen verran odotuksia, että aloitin seuraavan kirjan saman tein. Mitään suoria yhteyksiä sarjan kirjoilla ei ole keskenään, mitä nyt tapahtuvat pienillä paikkakunnilla, päähenkilöinä ovat pääosin tavalliset ihmiset, eivät poliisit tai etsivät, ja ruumiita tulee useita.
Tämä kirja tapahtuu pohjanmaalla pienellä paikkakunnalla. Lehtosen suvulla on pitkään ollut huoltoasema. Kasken suku asuu naapurissa ja heillä on ollut autokorjaamo. Suvut ovat ajautuneet vihaamaan toisiaan. Kun Kaskien huoltoasema hanke kaatuu, Lehtosilla on syytä juhlia. Maria Lehtonen on juuri täyttämässä 18 vuotta ja riitautuu isänsä kanssa, koska hän toiveena on päästä mahdollisimman pian pois pikkupaikkakunnalta ja isänsä haaveena on taas se, että tytär jatkaa huoltamobisneksessä. Kun Maria lähteä kotoaan kiukkuisena, hän tapaa Lehtosten nuorimman pojan, Teemun, ja päätyy heidän huoltoasemansa pihalla auton takapenkille pojan kanssa erittäin kuumissa tunnelmissa. Kun Marian isä saa heidän kiinni rysän päältä, Teemu saa elämänsä selkäsaunan. Maria lukitsee itsensä huoltoasemalle yöksi ja hänen isänsä jää aseman eteen istumaan ja selviämään humalastaan sekä odottaa samalla poliiseja viemään hänet pahoinpitelystä syytettynä putkaan. Poliisit eivät tule, mutta kuolema tulee. Kun Maria aamulla herää hän löytää isänsä kuoliaaksi puukotettuna, ja omat veriset jalanjälkensä puukotuskohdan ympärillä. Hänellä ei ole mitään muistikuvaa asiasta, mutta kun muitakaan ilmeisiä syyllisiä ei ole, hän tulee tuomituksi murhasta.
Kun Maria palaa katkerana paikkakunnalle vuosia myöhemmin kärsittyään tuomionsa, hän ei muuta halua kuin osuutensa huoltoasemabisneksestä ja päästä pois paikkakunnalta, pysyvästi. Mutta tämä ei ole niin yksinkertaista kuin hän olisi toivonut. Lisäksi vielä kuolemia tapahtuu lisää, ja kaikki ovat kuolleet samalla tapaa puukotettuina kuin Marian isä aikanaan. Tällä kertaa Maria ei ole ihan ensimmäisenä epäiltynä, ja jopa poliisi alkaa miettiä oliko hän syyllinen edes isänsä murhaan.
Kirja oli hyvä, mutta ei ehkä ihan samalla tasolla kuin sarjan ensimmäinen teos. Etenkin alku tuntui hiukan rasittavalta, kun yksikään henkilö ei vaikuttanut yhtään sympaattiselta, mutta tilanne kyllä korjautui, kun henkilöt oppi paremmin tuntemaan. Jonkin asteista rytmin tasapainotusongelmaa myös kirjassa oli, puolivälissä oli pitkähkö hitaampi jakso, jota ehkä olisi voinut hieman jäntevöittää. Yksittäinen juoniaukko, jonka kuvittelin löytäneeni, osoittautui enemmän vihjeeksi kuin aukoksi, se oli mukava yllätys. Menevästi kirjoitettu kirja oli kuitenkin, ja tämäkin oli hyvin ”elokuvallisesti” kerrottu kuten edeltäjänsä, ehkä kumminkin aavistuksen vähemmän. Henkilökuvaus oli mielenkiintoista ja elävää ja omaperäisiä hahmoja riitti. Varmasti se seuraavakin osaa tulee luettavaksi kunhan ilmestyy.
(Does anyone want English versions of books with no translations?)
320 pp.
No comments:
Post a Comment