Seuraava osa sarjassa, joka kertoo marraskuun 18.päivään juuttuneesta naisesta Tarasta. Tara on jättänyt kotinsa ja kotipaikkakuntansa. Hän matkustaa pitkin Eurooppaa etsien eri vuodenaikoja luodakseen itselleen vaikutelman ajan ja vuoden kulumisesta. Hän pystyy löytämään talven pohjoisesta, kevään Englannista ja alkukesän Ranskasta. Lopulta hän asettuu Düsseldorfiin elämään hiljaista ja yksinäistä elämää. Hän kokee tyhjyyttä ja kokee maailman ympärillä olevan ohentumassa. Päivät sulautuvat toisiinsa, ja aina tulee uusi samanlainen marraskuun 18. päivä, jona hän seuraa ihmisten tekevän samoja asioita aina uudelleen. Hän mietti ajan ja elämisen olevuutta ja todellisuutta, Rooman valtakuntaa ja elämää siellä, kuvitteli, millaista olisi ollut elää Roomassa ja miltä tuntuisi, jos aika taas liikkuisi. Hän mietti puolisoaan, mutta oikeastaan yllättävän vähän, ilmeisesti hän torjuu tätä koskevat ajatukset. Kirja on erittäin kiinnostava kirjaksi, jossa ei oikeastaan tapahdu yhtään mitään. Tara pohtii asioita tarkasti ja miettii ajan ja elämän olemusta, kokee ahdistusta siitä, että on ulkona oikeasta elämästä, hirviönä, joka kuluttaa maailmaa. Hieno lyhyt kirja, oikeastaan pienoisromaani, jonka jatkoihin pitää kyllä myös tutustua.
The next installment in the series about Tara, a woman trapped on November 18. Tara has left her home and hometown. She travels around Europe in search of different seasons, trying to create the impression that time and the year are passing. She manages to find winter in the north, spring in England, and early summer in France. Eventually, she settles in Düsseldorf, living a quiet and lonely life.
She experiences a sense of emptiness and feels that the world around her is gradually becoming thinner and more insubstantial. The days merge into one another, and there is always another identical November 18, when she watches people doing the same things over and over again. She reflects on the nature and reality of time and existence, on the Roman Empire and what life was like there. She imagines what it would have been like to live in Rome, and what it would feel like if time were to start moving again.
She thinks about her husband, but surprisingly little, apparently because she is suppressing thoughts about him. The book is extremely interesting for a story in which, essentially, nothing happens at all. Tara reflects deeply on things and considers the nature of time and life. She feels the anxiety of being outside real life, like a monster consuming the world around her.
A wonderful little book—really more of a novella—and I will definitely have to read the subsequent installments as well.
No comments:
Post a Comment