Osa sarjaa, jossa kemiasta innostunut lapsietsivä, Flavia de Luce, ratkaisee rikoksia. Hän elää ränsistyneessä kartanossa erikoisen perheensä kanssa. Hänen äitinsä on kadonnut vuosia sitten ja kun hän ei ollut jättänyt testamenttia, on vaara, että suvun omaisuus joutuu vieraille ja köyhästä suvusta lähtöisin oleva isä ja lapset joutuvat mierontielle. (Ihan en tajua miksi, luulisi lasten ja puolison olevan ensimmäisenä perimysjärjestyksessä).
Nyt äiti on kuitenkin löytynyt jäätiköltä railosta ja hänen ruumistaan tuodaan paikkakunnalle erikoisjunalla. Jopa Winston Churchill on paikalla vastaanottamassa arkkua. Outo mies antaa Flavialle kummallisen varoituksen, ja vain hetkeä myöhemmin mies putoaa (tai tönäistään) junan alle. Mitä äiti oikein teki? Mitä oikein on meneillään? Mitä tuo outo varoitus tarkoitti? KEHEN VOI LUOTTAA? Voisiko jäätiköllä pakastuneena olleen äidin herättää henkiin?
Ihan vetävää kerrontaa, vaikka paikoitellen päähenkilö oli liian lapsellinen, ei kai kukaan oikeasti tieteellisesti ajatteleva voisi kuvitella vuosia pakastuneena olleen henkiin herättämistä - ja kummallisen kätevästi 50-luvan maalaiskylästä löytyy puhdasta ATP-jauhetta (jota Flavia kuvittelee äitinsä elvyttämiseen tarvitsevansa), ja jonka kylälääkäri luovuttaa sen kummempaa kyselemättä. Ajanvietteenä kirja menetteli, mutta hiukan liikaa siinä ärsytyksen aiheita tuntui olevan. Saa nähdä tuleeko ja milloin sarjan lukemista jatkettua, mutta kevyttä komediallista tarinointia kirja kumminkin oli. Jatkossa tapahtumat siirtynevät muualle – ehkä yhden osan jossain vaiheessa voisi kuitenkin vielä lukea.
Another installment in a series where an 11-year-old precocious girl, Flavia de Luce, who is heavily interested in chemistry and poisons, solves crimes. Now, her mother’s body has been found. She had been missing for about a decade. When her body is being brought home, someone falls (or is pushed) on the tracks after the same person gave Flavia a cryptic warning. What is happening? And who WAS her mother? Why is even Winston Churchill taking part in the ceremony?
Some pretty smooth writing, but Flavia was sometimes a pretty irritating mix of a childish idiot and too precocious chemist (whose potions would NEVER have worked in the real life.) The setting of the next book will most likely be different. I will think about reading that, but there is no irresistible urge to do that.
No comments:
Post a Comment