M.C. Beaton: Tappavan piirakan tapaus (Agatha Raisin #1: Agatha Raisin and the Quiche of Death)

Itselleni uuden sarjan avausosa. Keski-ikäinen PR-toimiston omistanut nainen Agatha Raisin on myynyt firmansa ja on päättänyt vetäytyä eläkkeelle. Hän on ostanut maaseutukaupungista viehättävän pikkutalon, jonka sisustussuunnittelijat ovat valmiiksi sisustaneet. Kun hän muuttaa siihen, kaikki ei suju ihan kuin hän oli suunnitellut. Pienen paikkakunnan piirit ovat pienet ja kaupungista muuttaneeseen tulijaan suhtaudutaan melkoisella varauksella. Kunnon PR-henkisyydellä Agatha päättää kohentaa suosiotaan osallistumalla piirakoiden paistokilpailuun. Sillä, että hänen ruoanlaitto kokemuksensa rajoittuu eineksien lämmittämiseen mikrossa ei ole merkitystä, sillä ainahan herkullisen piirakan voi ostaa Lontoosta kaupungin parhaasta leipomosta. Voittoa ei kuitenkaan tule, vaan voitto menee samalle henkilölle, jolla se on mennyt aina ennenkin. Mitä pahinta, kun tuomarina toiminut mies ottaa Agathan tuoman piirakan kotiinsa, hän kuolee sitä syötyään. Piirakassa oli myrkkykeisoa. Poliisi aika nopeasti selvittää, että Agatha ei ollut piirakkaa itse leiponut ja päätyy (aika kummallisen helposti) siihen, että kyseessä oli onnettomuus ja myrkky oli päätynyt piirakkaan erehdyksessä. Agatha ei tähän usko ja alkaa selvittää asiaa. Osittain pitkästymisen vuoksi, osittain saadakseen kyläläisiltä ihailua ja arvostusta. Lopulta poliisikin alkaa ottaa asian vakavammin. Kyseessä on kevyt ja kiireetön kirja. Alussa tosin Agatha vaikutti niin rasittavalta ja ärsyttävältä tyypiltä, että lukemisesta ei ollut tulla mitään. Vähitellen hänessä tapahtui kasvamista ja sopeutumista pikkuisen paikkakunnan maalaiselämään ja hän muuttui lähes siedettäväksi, joskin edelleen melkoisen omahyväiseksi, sekä yllättävän yksinkertaiseksi henkilöksi. Tarina itsessään oli aika tavanomainen dekkaritarina, mutta henkilöt olivat aika kiinnostavasti luotuja ja persoonallisia. Kirja ei ollut mitään suurta kirjallisuutta, mutta oli ihan pätevää ajankulua.

This is the opening part of a new series for me. Agatha Raisin, a middle-aged woman who owns a PR agency, has sold her company and decided to retire. She has bought a charming small house in a rural town, which interior designers have already decorated. When she moves into it, not everything goes as she had planned. The small community is close-knit, and newcomers are greeted with quite a bit of suspicion. With proper PR skills, Agatha decides to boost her popularity by participating in a pie-baking contest. It doesn't matter that her cooking experience is limited to reheating frozen meals in the microwave, since she can always buy a delicious pie from the best bakery in London. However, she doesn't win; instead, the prize goes to the same person who has always won before. Worse still, the man acting as a judge takes the pie Agatha brought home, and he dies after eating it. The pie contained poisonous hemlock. The police quickly determine that Agatha did not bake the pie herself and conclude (somewhat easily) that it was an accident and that the poison accidentally ended up in the pie. Agatha doesn't believe this and begins to investigate. Partly out of boredom, partly to gain admiration and respect from the locals. Eventually, even the police start taking the matter more seriously. It is a light and leisurely book. At the beginning, however, Agatha seemed so annoying and irritating that reading about her was difficult. Gradually, she grew and adapted to the small-town rural life, becoming almost tolerable, though still quite self-centered, and surprisingly simple-minded. The story itself was quite an ordinary detective story, but the characters were interestingly created and distinctive. The book wasn't great literature, but it was enjoyable enough as entertainment.

227 pp