Viimeisin (viimeinen?) komisario Koskinen sarjan kirja. Koskinen on jäämässä eläkkeelle. Hän pitää ennen eläkettään lomansa pois ja palaa sen jälkeen vielä pariksi viikoksi työhön. Lomalle hän lähtee Australiaan ex-vaimonsa kanssa, ja hänen tarkoituksensa on poistaa loman aikana tuo “ex-” liite. He viettävät ikimuistoisen loman ja palaavat takaisin Suomeen viimeisiä työviikkoja varten. Koskisen työporukka on sillä aikaa tutkinut muutamaa eri juttua. Nainen on hakattu kotonaan sairaalakuntoon - hänen puolisonsa väittää olleensa suihkussa tänä aikana. Kuuluisa teatteriohjaaja/käsikirjoittaja/terapeutti on kadonnut jälkeäkään jättämättä. Kolme varhaisteiniä heitettiin Hämeensillalta Tammerkoskeen ja tekijä näytti katoavan savun ilmaan, kunnes ilmeisen sama mies hakkasi kolme miestä sairaalakuntoon baarin terassilla lähikunnassa. Oikein minkään rikoksen selvittelyissä ei edistytä kunnolla ennen Koskisen työhön paluuta. Sitten tietysti asiat ratkeavat nopeasti, onhan tiukka deadline eläkkeestä olemassa. Se tosin ei ihan tiukka ole, viimeisen rikoksen Koskinen kun lopulta ratkaisee matkalla poliisitalolta jäähyväisjuhliinsa Plevnassa.
Kirja oli samaa vanhaa tasoa juoneltaan. Kirjan alku oli ehkä vähän tahmea, mutta kun Koskinen pääsi vanhan porukan kanssa ratkaisemaan rikoksia, kirja kohentui melkoisesti. Myös kielellis-kirjallisesti kirja oli vanhaa tuttua laatua. Ei mitään yllätyksiä, vanhat tutut henkilöhahmot käyttäytymässä vanhalla tutulla tavalla. Dekkarijuoni oli kohtalaisen hyvä ja kirja oli keskitasoa sarjassaan. Vähän jäin ihmettelemään sitä, että pari kertaa kirjassa ohimennen viitatut vanhustentalon “oudot tapahtumat” jäivät selitystä tai edes tarkempaa kuvausta vaille. Ehkä näihin palataan jatkossa. Kirjailija itsehän ei ole selkeästi sanonut eläköityvänsä, vaikka hän hahmonsa eläkkeelle jäikin.
343 pp.
No comments:
Post a Comment