Thursday, January 10, 2013

Ulla-Lena Lundberg: Jää




The winner of this year’s Finlandia award, the most prestigious literary award in Finland. A priest arrives to a little parish in Ahvenanmaa archipelago with is family son after the Second World War. He looks forward to life as a country pastor and soon the parishioners learn to like him as a friendly and human person. Life is happy and future seems bright – but things won’t continue as such. An extremely well written and enjoyable book.

Kuten tavallista viime vuoden Finlandia palkinnon voittaja oli taas joululoman lukemisena.
Kirja kuvaa pieneen saaristokuntaan muuttavan papin perheen elämästä muutaman vuoden ajalta. Perhe muuttaa saaristoon innokkaana ja tulevaisuuteen katsoen ja pian myös saarien asukkaat hyväksyvät heidät. Elämä on kiireistä ja työtäytteistä, mutta onnellista. Pappi-isä rakastaa puolisoaan ja kahta pientä tytärtään ja he rakastavat häntä. Kotielämää on kuvattu luonnollisella ja tunteellisella lämmöllä ja elämä tuntuu soljuvan eteenpäin suunnitelmien mukaan. Itse asiassa elämä oli niin onnellisen tuntuista, että kirjaa luki ahdistus kurkussa, koska lukijana tiesi, että jotain tasapainon järkyttävää tulee jossain vaiheessa tapahtumaan. Ja suurena järkytyksenä tuo tasapainon horjautus sitten aikanaan tuli, sillä en juonesta etukäteen tiennyt mitään.
Kirja oli kirjoitettu hienolla kielellä, jonka tyylissä oli vaihtelua sen mukaan kuka henkilöistä milloinkin oli näkökulmahenkilönä. Näkökulma saattoi vaihtua, jos nyt ei ihan kesken kappaletta, niin ainakin useampia kertoja luvun aikana tasaisena liukumana ilman että asiasta tehtiin mitään suurta ”numeroa”. Tämä oli ehkä suurin kirjoitusteknillinen ”temppuilu” mitä kirjasta löytyi, joka oli piristävää vaihtelua verrattuna useaan viimekertaiseen Finlandia-palkinnon voittajaan - pahin esimerkki lienee Nenäpäivä, jossa ei kielellisen temppuilun lisäksi muuta mainittavaa edes ollut vastenmielisine päähenkilöineen. Kokonaisuutena kirja oli hyvin nautittava ja liikuttava lukukokemus. Kirjan hahmoja jäi ikävä ja heidän pärjäämisestään jäi huoli.

365 s.

No comments: