Tuesday, September 12, 2017

Tove Jansson: Muumilaakson Marraskuu (Moominvalley in November)


The last of the Moomin books. One of the few I didn't read as a child. On the other hand, there are no moomins in this book at all. Several inhabitants of the Moominvalley want to meet the moomins and travel to the Moominhouse late at autumn. It turns out, that the house is empty and there is no trace of any of the Moomins. The characters almost start to imitate the life of the moomin family and they move in the house. The writing is excellent and gives powerful feeling of the autumn stillness. A very good book and a proper goodbye for the moomins.



Luettu kirjapiirin syksyyn sopivana kirjana. En ollut tätä muumikirjaa aikaisemmin lukenut, en edes lapsena. Lastenkirjasta tosin ei oikeastaan edes ole kyse. Eikä oikeastaan tarkkaan ottaen edes muumikirjasta – muumeja ei tässä kirjassa tavata.

On syksy. Monet muumilaakson asukkaat päättävät mieli enemmän tai vähemmän haikeana lähteä muumitalolle muumeja, etenkin muumimammaa, tapaamaan. Mutta muumitalo onkin tyhjä. Ovet ovat auki, mutta kukaan ei ole paikalla. Jokainen erikseen tullut pikku olento: Hemuli, joka on yhtäkkiä tuntenut elämänsä jotenkin tyhjäksi, Vilijonkka, joka on menettänyt halunsa siivoamiseen, yksinäinen ja hieman pelokas homssu, ikivanha ja huonomuistinen Ruttuvaari ja kaunis, itsevarma pikku Myyn isosisko, Mymmeli. Kun muumit eivät ole paikalla, vieraat asettuvat asumaan muumitaloon ja jopa ottavat osittain muumien rooleja itselleen.

Ajallisesti kirja ilmeisesti liittyy kirjaan Muumipappa ja meri, jota en muista lukeneeni. Lopussa ilmeisesti muumiperhe on palaamassa tuolta merimatkaltaan – tai sitten ei, asia jää lopulta hiukan auki.

Kirja on hyvin kaunista kieltä, joka välittää syksyn haikean ja jotenkin melankolisen ja jopa hitaan tunnelman hyvin voimakkaana. Kirjan yhtenä henkenä on myös muutos, yhden aikakauden päättyminen. Kirjan loppuun mennessä oikeastaan kaikki kirjan henkilöt olivat jollain lailla muuttuneet ja ehkä hyväksyneet itsensä paremmin.

Muumit eivät kirjan kirjoittamisen aikaan tainneet olla ihan yhtä suosittuja kuin nykyään, mutta onkohan kirjan juonessa mukana jonkinlaista metakirjallista kommentointia muumien kovasta suosiosta? Kaikki kirjan hahmot ihailevat muumiperhettä, haluavat tavata heitä ja jopa alkavat käyttäytyä ja osittain jopa melkein muuttua muumien kaltaisiksi. Onko tämä kirjailijan kannanotto muumifaneihin? Ei ehkä sentään.

Kokonaisuutena kyllä hieno kirja, ja houkuttaa lukemaan muut muumikirjat, muista suurimman osan olen lukenut, mutta vuosikymmeniä sitten ja muistikuvat ovat enemmän tai vähemmän hämäriä.

161 s

No comments: