Seuraava Takamäki kirja. Nyt palataan vähän klassisempaan rikokseen, kyseessä on aika ”tavallinen” murha. Kerrostalon roskalaatikosta löytyy teloitustyyliin murhattu mies. Mies on pikkurikollinen, sellainen, jolla ei ystäviä ollut ja jota kaikki alamaailmassakin pitivät kusipäänä, mutta ei oikein edes tappamisen arvoisena. Kuka hänet tappoi ja etenkin, miksi tällä tavalla? Pikkuhiljaa klassisen poliisityön, eli taustojen selvittämisen, rikospakkatutkimuksen, sopivien ihmisten kuulustelun ja pienen peitetoiminnan kautta asiat selviävät. Taustalla ei ole jengit kuten aluksi näyttää, vaan kirjasarjan alkupään tapahtumiin väljästi kytkeytyvä tarinan loppuhaara. Kirja oli omassa sarjassaan mielestäni keskitasoa - ei niitä parhaita mutta ei huonoimpiakaan. Kirja on kuivan asiallista kerrontaa, tällä kertaa poliisien henkilökohtainen elämä sivuutetaan lähes kokonaan, kovin paljoahan sitä Takamäki —sarjassa ei koskaan ole ollut, mutta joskus sentään vähän enemmän.
285 pp.
No comments:
Post a Comment