Monday, May 21, 2018

Liza Marklund: Rautaveri (Järnblod/The Final Word)



The last of the series tells about a Swedish journalist who specializes in crime reporting. One of the better parts of the series, which cleverly returns to the beginning, was when Annika returns to her hometown and she also returns to the first murder she was reporting.

Tätä kirjaa en varsinaisesti lukenut, vaan se on kuunneltu äänikirjana automatkoilla. Viimeinen osa Annika Bengtsönistä kertovaa sarjaa ja on sille pätevä lopetus.

Kirja palaa osittain sarjan alkuun, mutta samalla kuvaa useita juonia rinnakkain. Annika alkaa tutkia uudelleen ensimmäistä murhaa, josta hän raportoi. Nämä tapahtumat kuvattiin kirjassa Studio Sex ja samalla hänen traagiset nuoruudenkokemuksensa ovat alkaneet vaikuttaa häneen entistä enemmän. Hän käy psykologilla juttelemassa kokemuksistaan saamiensa paniikkikohtauksien vuoksi. Lehti, jossa Annika on ollut töissä oikeastaan koko kirjasarjan ajan, aiotaan lopettaa - tai ainakin sen paperiversion julkaiseminen on tarkoitus lopettaa lähitulevaisuudessa. Viimeisimmissä kirjoissa lähes toiseksi päähenkilöksi kohonnut poliisi Nina Hoffman viimeistelee edellisessä kirjassa vangitun murhaajan tutkintaa. DNA-näyttö syyllisyydestä on lähes (mutta ei täysin) aukoton, mutta epäillyn olisi ollut erittäin vaikeaa päästä murhapaikalle ajoissa. Kaatuuko tuomio tähän? Kaiken muun lisäksi Annikan sisar näyttää olevan kadonnut, vai onko hän paennut puolisoaan?

Kirjan useat eri juonikuviot punoutuvat lopulta yllättävänkin hyvin toisiinsa. Kyseessä on selkeästi sarjansa paremman pään kirjoja, muutaman loppupään heikomman teoksen jälkeen. Kirjassa mennään syvemmälle Annikan elämään ja ajatuksiin kuin aikaisemmissa teoksissa - ja samalla palataan alkuun ja Annikan lapsuuden ja nuoruuden maisemiin mielenkiintoisella tavalla. Aikaisemmin olin melkein sitä mieltä, että sarja ei todellakaan jatkoa enää kaipaa, ja tämän viimeisen kirjan tulisin lukemaan vain täydellisyyden vuoksi, mutta nyt tämän kirjan jälkeen ei mahdollinen uusi kirja varmasti lukematta jäisi.

333 s.

No comments: