A book best described as magical realism about a manager of a small publishing house, who rekindles a childhood friendship with a mysterious woman. She is an author who has written a worldwide bestseller about how movies could and can influence life. Soon his very small publishing house gets the rights for her next book, a magical travelogue about the small town he lives. It might references to strange secret passages beneath the town, where time and space seem to behave oddly. And his dreams are changing stranger and stranger… A well written book. I enjoyed especially the first half, but the strange events in the final part seemed to happen without any real internal logic or good explanations.
Toinen Helsingin Sanomien palvelusta luettavaksi saatu kirja heti perään. Kirja on ehkä parhaiten maagiseksi realismiksi luokiteltava tyylilajiltaan. Pienen kustannusyrityksen johtaja elää aika tavanomaista elämää omaten kovin tavanomaisen vaimon ja hoitaen iltaisin tavanomaisia luottamustehtäviä. Yhtenä uutena harrastuksena hänellä on elokuvakerhossa klassikkoelokuvien katsominen. Facebookin kautta hän ottaa yhteyden lapsuudenystäväänsä, joka on kirjoittanut maailmanlaajuista menestystä saaneen kirjan Elokuvallinen elämäopas. Kirjeenvaihto lämpiää nopeasti ja pian menestyskirjailija lupautuu kirjoittamaan seuraavan kirjansa Jyväskyläläiselle pikkukustantamolle. Kirjan aiheena olisi maaginen matkaopas kaupunkiin, keskittyen paikkoihin jotka ovat ystävyksille jo lapsuudesta tuttuja. Lapsena he olivat mukana viisikkomaisessa lapsiryhmässä, joka seikkaili kaupungilla eväitä syöden ja tutki mm. kummallisia salakäytäviä, joissa aika tuntui kulkevan erilaisella nopeudella kuin ulkomaailmassa ja joiden tapahtumat tuntuivat katoavan kummallisesti muistista. Vähitellen unet ja todelliset tapahtumat tuntuvat laskostuvan toisiinsa ja molemmat muuttuvat aina vain kummallisemmiksi.
Kielellisesti kirja oli sujuvaa ja helposti luettavaa ja samalla nautittavaa tekstiä.
Kirjassa oli kaksi vaihtoehtoista loppua. Mielestäni kumpikaan niistä ei ollut kovin hyvä - paras vaihtoehto ehkä olisi ollut että kyseessä olisi ollut kokonaan päähenkilön harhoista ja hän itse olisi ollut tapahtumien taustalla. Alkupuoli kirjaa oli huomattavasti parempi, sujuvampi ja kiinnostavamman tuntuinen. Nyt juoni oli vähän idioottijuoni - toimii koska nimihenkilö oli idiootti. Kuka tahansa ajattelukykyinen olisi noin puolenvälin kohdalla soittanut poliisille, jolloin lähes kaikki asiat olisivat ratkenneet. En myöskään oikein koskaan ole pitänyt tyylilajista, jossa tapahtuu mystisiä ja selittämättömiä asioita ilman mitään edes tarinan sisäistä selitystä, tulee mieleen, että kirjailija itsekään ei ole viitsinyt nähdä vaivaa miettiäkseen _miksi ja miten_ niitä mystisiä asioita tapahtuu. Tämä kirja meni osittain aika pitkälle tämän tyylilajin puolelle, mutta kuitenkin vielä siedettävissä rajoissa. Pidin kyllä kirjan monenlaiseen kulttuuriin, elokuvista taiteen kautta kirjallisuuteen liittyvistä viitteistä. Pari pikku virhettä myös löytyi, kovin tarkkaan kirjailija ei
MS-tautia tuntunut tuntevan, myös pieni epätarkkuus erään patsaan veistäjässä oli, kyseessä ei ole Berninin veistämä patsas vaan antiikin aikainen kopio antiikkisesta pronssipatsaasta, Bernini on tehnyt vain patsaan alustan.
375 s.
No comments:
Post a Comment