Sunday, September 11, 2016
Kristina Carlson: Maan ääreen
A short novel, which won the Finlandia award in 1999. Bulk of the book consists of diary of a young Finnish man who worked as a secretary of a wealthy businessman. He was mugged with serious consequences and only barely survived. Who hit him with a brick and why? My feelings about the book were lukewarm; it didn’t engage me at all. The description of time and place didn’t seem to work, I didn’t feel at all that the book was supposed to happen in the farthest reaches of Siberia; it could have happened in a generic small town anywhere. Below average of Finlandia winners.
Finlandia palkinnon voittaja vuodelta 1999. Kirja (tai taitaisi angloamerikkalaisessa luokittelussa olla pikemminkin novella/pienoisromaani) tapahtuu Siperian itäisellä äärilaidalla sijaitsevassa kaupungissa, johon on perustettu siirtokunta. Nuori suomalainen työskentelee siellä kirjanpitäjänä ja sihteerinä. Joku on pahoinpidellyt hänet lyömällä tiilellä päähän ja paikallinen lääkäri on leikannut hänen kallonmurtumansa pelastaen hänen henkensä. Kuka hänet pahoinpiteli ja miksi? Toipuessaan hän yrittää selvittää ”murhaajaansa”. Kyseessä on aluksi kuvainnollinen murhaaja, mutta hän ei ehkä toipunutkaan päävammastaan ihan niin hyvin kuin aluksi näytti ja murha onkin konkreettisempi kuin aluksi vaikutti olevan. Kirja koostuu pääosin hänen päiväkirjamerkinnöistään, jotka kirjan lopussa muuttuvat taudin edetessä vähitellen sekavammiksi.
Kirja oli kirjoitettu kauniilla kielellä, mutta kirjasta en muuten erityisen suuresti vaikuttunut. Paikalliskuvaus ja ajankuvaus eivät olleet kovin vakuuttavia, tapahtumapaikan piti olla uudisasutus Siperian äärilaidalla, mutta aivan yhtä hyvin kyseessä olisi voinut olla vaikkapa Kouvola. Ilmasto ja maantiede eivät näkyneet kirjassa käytännössä mitenkään ja elämä oli hämmästyttävän pikkuporvarillista ja tavanomaista: kutsuja, viatonta (ja vähemmän viatonta) seurustelua. Tarinakaan ei oikein tempaissut sisäänsä, jotenkin kokonaisuus jäi erittäin haaleaksi, en oikein suhteellisen laimeasti kuvattuun ihmissuhde peliin osannut samaistua tai siitä innostua. Jää Finlandia voittajista keskitason alapuolelle.
192 s.
Tunnisteet:
non-sf book review
Subscribe to:
Post Comments (Atom)
No comments:
Post a Comment