Sunday, October 30, 2016
Glen Cook: Musta komppania (The Black Company)
Story about a mercenary group who is working for the bad guys, seen from the ground level. A few of the group have some qualms, but most don’t care who they are working for as long as their wages are paid and there is looting to be done and women are available for raping. A fairly graphic story about what happens underneath the more common higher fantasy stories. Ok, but I am not sure if I liked this enough to read the next eight parts.
Musta komppania on palkkasoturijoukko, jolla on ongelmia. Palkanmaksu on epävarmaa ja näyttää siltä, että nykyinen isäntä tulee häviämään pian. Onneksi löytyy uusi palkkasotureita tarvitseva, joka kuljettaa joukon mukanaan pohjoiseen. Luvassa olisi taisteluita ja paljon ryöstettävää. Innostusta hiukan hillitsee se, että uusi isäntä, Lady, vaikuttaisi olevan Se Suuri Paha, joka huhujen mukaan on herätetty henkiin jokin aika sitten. Suurinta osaa miehistä tämä tosin ei juuri haittaa – kunhan palkka maksetaan ja etenkin jos ryöstettävää ja raiskattavaa riittää, niin eipä sillä kenen joukoissa taistellaan ole niin paljoa merkitystä. Tosin muutamalla joukon jäsenellä, etenkin joukon kronikoista vastaavalla puoskarilla, ajoittain omatunto hiukan kolkuttelee. Puoskaria tosin tuo myyttinen hahmo kiinnostaa ihan historiallisistakin syistä, minkälainen oikein on nainen joka joskus historiassa lähes valloitti kaiken ja nyt herätetty henkiin ja taistelee kapinallisia vastaan taikakeinojakin käyttäen?
Kirja, joka lähestyy fantasiasta tuttua hyvän ja pahan taistelua ruohonjuuritasolta katsoen, vieläpä pahisten ruohonjuuritasolta. Suuri määrä henkilöitä hankalasti muistettavine nimineen jonkin verran häiritsi lukukokemusta, vaikka kirjan alussa nimiluettelot löytyvät. Ei mikään huono kirja, mutta ei nyt mitenkään kovin vahvasti kolahtanutkaan. Sarjaa olisi lukuisa määrä lisää – saa nähdä olenko valmis lukemaan seuraavat kahdeksan (!) osaa. Sinällään on viitteitä siitä, että asetelmat hiukan muuttuvat: kirjan maailmassa on ennustus nuoresta naisesta, joka voittaisi pahuuden. Kuinka ollakaan sotilaat pelastavat maskotikseen nuoren kuuron pikkutytön. Tällähän ei varmaan voi olla mitään yhteyttä ennustukseen… mutta jos kestää kahdeksan kirjaa ennen kuin päästään suhteellisen ennustettavissa olevaan loppuun, niin se voi olla vähän liikaa.
284 s.
Tunnisteet:
sf book review
Subscribe to:
Post Comments (Atom)
No comments:
Post a Comment