A famous play where two men wait forever for “Godot”, who never arrives. On the surface, little happens, but laconic and ironic dialogue offers endless possibilities for interpretation. The play's format with stage directions made it a bit hard to grasp for the uninitiated – perhaps actually watching the play would open the “story” more.
Näytelmä, joka oli kirjapiirin kirjana. Oman aikansa kesti tottua lukemaan näytelmädialogia, joka sisältää aika yksityiskohtaiset ohjeet näyttelijöille.
Kaksi miestä odottaa Godot nimistä henkilöä, jonka pitäisi tulla ihan pian. Miksi he häntä odottavat ei ole ihan selvää, se milloin hän tulee, on vielä epäselvempää. He ovat odottaneet jo koko päivän, tai ehkä pidempään. He tapaavat erikoisen parin - kuormajuhtana olevan palvelijan ja hänen isäntänsä. Lopulta poika tulee kertomaan, että Godot ei tule tänään, hän tulee huomenna. ”Seuraavana” päivänä (yön aikana näyttämällä oleva puu on kasvattanut muutaman lehden) kaikki toistuu samankaltaisena. Ja poika ilmoittaa Godotin tulevan huomenna. Miehet päättävät lähteä, mutta eivät liikahdakaan. Näytelmä, joka tarjoaa erittäin runsaasti tulkinnanvaraa – osittain siksi, että siinä ei oikeastaan tapahdu mitään ja hahmojen keskustelu pyöri lähinnä samoissa asioissa. Ja jää tämä tapahtuu aika samana kahdessa eri näytöksessä. Kokonaisuutena kyseessä kumminkin on hyvin kiehtova teos, joka ulkoisestä sisällöttömyydestä huolimatta sisältää paljon kaikkea, myös melkoisesti huumoria ja ironiaa kätkettynä ulkoisesti varsin kuivakkaaseen dialogiin. Lukemisen jälkeen voisi olla kiinnostavaa nähdä tämä näytelmä oikeana näytelmänä. Kokonaisuutena näytelmän lukeminen oli aika mielenkiintoinen kokemus.
142 pp.
No comments:
Post a Comment