I have enjoyed the earlier parts of this series. I wanted to read something light. This was something realy light, very short, book, very easy read. Fairly little happens. I don’t remember that the earlier parts contained SO much SO naive philosophying.
Mma Rawotswe-kirja. Aikaisemmat osat olen lukenut pari vuotta sitten, nyt ajattelin yhden osa tätä sarjaa lukea kevyenä välipalana. Sellaisena se oli ihan hauska, ja tosiaan kevyt. Nopea luettava, jo ihan sekin vuoksi, että on kovin lyhyt kirja – mahtaako täyttää edes romaanin määritelmää sanamäärällä arvioituna, vai onko paremminkin kyse pienoisromaanista (tai ”novella” kuten englanniksi sanotaan). Leppoisaa kerrontaa, jossa mma Rawotswe ratkoo ihmisten ongelmia, tosin kovin montaa tapausta kirjaan ei mahdu, lähinnä maatilalla tapahtuneiden myrkytyksien salaisuus ratkeaa. Hänen avustajan tosin samaan aikaan ratkoo kauneuskilpailun ehdokkaiden moraalisuutta, joka tosin on aika ärsyttävän mustavalkoista. Vaikuttaa siltä, että sarjan tason on selvästi laskemaan päin, ainakin tämän kirjan perusteella. Aika paljon tilaa, sivukaupalla, tässä kirjassa kuluu erittäin naiviin filosofointiin. ”Pitäisi ottaa muut ihmiset huomioon”. No shit, Sherlock. Myös Mma Rawotswen sulhasen, J.L.B. Matekonin masennus tulee aikalailla ”puun takaa”, eikä edellisissä kirjoissa ole mitään viitteitä asiasta. Toivottavasti sairaus ei sitten jatkossa parannu samanlaisella sormien napsautuksella kuin se alkoi.
285 s.
No comments:
Post a Comment