A pretty standard Vonnegut yarn about a man who has failed in life, more or less. Probably the worst book by Vonnegut I have read - but even as such an average or even above average book.
Vonnegutin kirja jonka varmasti olin lukenut aikaisemmin aikoinaan kirjan ilmestymisen yhteydessä. Mitään muistikuvia juonesta ei enää ollut, ja kun kirja sattui vastaan bookmoochin sivuilta ajattelin käyttää aika runsaita ylimääräisiä pisteitäni. Lukiessa sitten jonkinlaisia muistikuvia heräsi: kyseessä on Vonnegutille aika tavanomainen yksinäisen, epäonnisten tapahtumien, huonon onnen ja yleisen saamattomuuden sekä alhaisen kunnianhimon vuoksi elämässään epäonnistuneen miehen muistelmia tajunnanvirtana, joka syrjähtelee edestakaisin, aina välillä mennen sivuhenkilöiden elämään. Vonnegutin tuotantoa kokonaisuutena ajatellen tässä ei ollut kyse mistään varsinaisesti uudesta tai edes hyvin kirjoitetusta tuotoksesta vaan enemmänkin vanhojen teemojen kertauksesta. Kyseessä on varmasti heikoin Vonnegut mitä olen koskaan lukenut - ja olen käsittääkseni lukenut ne kaikki jossain vaiheessa. Käännöksessäkin oli yksittäisiä kömpelyyksiä. Pitää varmaan kaivaa vaikka Teurastamo no. 5 jostain, jotta saa tästä kirjasta aiheutuneen hieman ummehtuneen maun pois suustaan. Tietenkin kokonaisuutena tämä oli ainakin keskitasoinen tai lähes keskitasoa parempi kirja, vaikka nyt kirjoittajansa huonoimmasta päästä sattuu olemaankin.
269 s.
No comments:
Post a Comment