Salla Simukka: Punainen kuin veri ( As Red as Blood!)

A widely translated (sold to app. 25 different countries) Finnish YA-book, which happens to happen on my home town. A young girl with troubled past finds blood soaked bank notes from the dark room of her school. Soon she is involved with not only the most popular kids of the school, but with drug dealing criminals. An entertaining and fast read with intriguing and real characters.

Helsingin kirjasto tarjoaa nykyään aika mukavan valikoiman e-kirjoja lainattavaksi. Aino ongelma on sama kuin normaalienkin kirjojen kohdalla, suuri osa kiinnostavimmista teoksista on yleensä lainassa. Nuortenkirjoja en erityisen usein lue, mutta tämä herätti kiinnostuksen: kansainvälinen myyntimenestys suomalaiselta kirjailijalta, joka vielä tapahtuu Tampereella.
Lumikki Andersson on Tampereella kuvaamataitolukiossa opiskeleva, toiselta paikkakunnalta kotoisin oleva tyttö, joka ei juuri muuta halua kuin olla herättämättä huomiota. Sattumalta hän löytää koulun pimiöstä verestä pestyjä suuria seteleitä kuivumasta. Pian hän huomaa olevansa monenlaisen huomion kohteena ja koulun pintaporukan kanssa samoissa juonissa mukana. Tarinaan liittyy nyt jopa kirjoittamisajankohtaa ajankohtaisempaa huumepoliisin korruptiota ja varsin tukalia ja pelottavia käänteitä ennen sopivan onnellista loppua.
Kirja on varsin sujuvaa ja nopealukuista tekstiä. Nuortenkirjamaisuus näkyy ehkä eniten henkilöiden iässä, tekstinä se ei mitään erityisen yksinkertaista ollut – kirja voittaa kyllä vaikka Leena Lehtolaisen uudemmat romaanit. No itse asiassa Henkivartijan jälkeen en koko kirjailijaan ole enää koskenut, joten osaa arvioida olisiko uudemmissa kirjoissa laadussa tapahtunut kohentumista. Lumikki on mielenkiintoinen, joskin hiukan kliseisen koulukiusattu hahmo. Sinällään hän oli varsin mielenkiintoinen tuttavuus ja ehkä pitää ainakin seuraava osa jossain vaiheessa lukaista, ainakin jos verkkokirjaston hyllyllä tulee vastaan. Tampere kirjassa oli oikeastaan yllättävän pienessä roolissa, paljon pienemmässä kuin vaikkapa Seppo Jokisen kirjoissa.
265 s.