One of the more popular books among the young people. Read in Finnish, so the main review is in Finnish. Entertaining and even addicting story in spite of more than a little unbelievable political and economic system. The concept itself wasn’t one of the most sensible in the literature – but I –who rarely remembers dreams and NEVER dreams about what I read – had a dream about this book when I was reading the most action filled parts. So there apparently IS something in this book which is able to get into your mind.
Tulevaisuuden Amerikassa totalitaarinen hallinto vaatii vuosittain jokaiselta alueelta yhden tytön ja yhden pojan osallistumista gladiaattorityyliseen kisaan, jossa oikeastaan ainoa sääntö on, että viimeisenä eloonjäänyt voittaa. Entinen Pohjois-Amerikka on jakautunut kolmeentoista eri alueeseen, josta jokainen on erikoistunut jonkin asia tuottamiseen. Osa alueista, pieninumeroisemmat, ovat rikkaita ja niiden teknologia on korkealle kehittynyttä, osa alueista on sorrettuja, edes ruokaa ei ole riittävästi ja elämän täyttää työ. Tämä jako on jäännöstä sisällissodasta, joka käytiin Panemia, keskusvaltaa, vastaan. Kapinaa johtanut alue 13 tuhottiin tuolloin täysin. Kirjan alussa päähenkilön, Katnissin, pikkusisko arvotaan osallistumaan kisoihin. Kaniss uhrautuu siskonsa puolesta ja lähtee taistelemaan henkensä edestä muiden alueiden nuoria vastaan.
Erittäin luettava kirja, joka oli oudon addiktoiva. Kielellisesti se ei ollut mitenkään erityisen luova, mutta tämä on toisaalta täysin ymmärrettävää, koska kirja on kokonaan 16- vuotiaan, suuren osan elämästään kirjaimellisesti metsässä asuneen tytön minä-muotoista kerrontaa. Kirjan maailma ei ollut kovin looginen, sillä poliittinen ja etenkin taloudellinen järjestelmä vaikuttivat enemmän kuin vähän epäuskottavilta. Myös se, kuinka suuria sektorit oikein ovat jäi epäselväksi, esim. sektori kaksitoista, josta kirjan sankari on kotoisin, vaikutti välillä lähinnä yksittäiseltä kylältä, jossa kaikki tuntevat toisensa, toisaalta tribuuttia arvottaessa oli arvonnassa mukana tuhansia arpalippuja ja muutenkin niin pieni koko kokonaiselle alueelle tuntui kummalta. Ja mitähän muulle maailmalle on tapahtunut, jos Panem pitää valtaa Pohjois-Amerikassa? Ihan kuin pelkkä Pohjois-Amerikka olisi ollut koko maailma. Ja mikä motiivi matalanumeroisten alueiden vapaaehtoisilla kisaajilla oli ylipäätään osallistua kisaan? Arviolta 90% todennäköisyys kuolla, panoksena yltäkylläinen elämä, jonka saa jo muutenkin ilman kisan osallistumistakin. Tosin sanoinkuvaamattoman ammattitaidottomia ammattilaisia kyseessä kyllä oli, sen verran huonosti he suoriutuivat. Mutta kirja oli kokonaisuutena oikein viihdyttävä välipala, minä näin jopa kirjasta unta. Ja minä en KOSKAAN näe unia siitä mitä luen.
374 s.
No comments:
Post a Comment