The winner of last year’s Finlandia award. A group of women find themselves in some immaterial place at time moment of their death. It is unclear where they are and why. Then the story of all women is shown – how and why they are dying. The main character is a Jewish artist who has turned her anorexia to art and has died just after her last performance. The importance of that character is the worst part of the book; I didn’t find her to be very interesting. The writing and the idea are excellent, though.
Tämän vuoden Finlandia-palkinnon voittaja. Ryhmä naisia herää henkiin samassa epämääräisessä tilassa kuolemansa hetkellä. He ovat aluksi hämmentyneitä, mutta sopeutuvat aika nopeasti ja yrittävät luoda jonkinlaista järjestystä siihen ei-mihinkään missä ovat. Vähitellen jokaisen naisen taustatarina ja heidän kuolemansa syy ja tausta selviävät. Naiset ovat erilaisia ja heidän tarinansa ovat erilaisia, mutta jotain samankaltaista heissä silti on. Se miksi he ovat yhdessä ja missä he ovat, ei ole selvillä eikä myöskään selviä. Yksi kerrallaan naiset sitten myös katoavat kun he kokevat varsinaisen kuolemansa, se mitä kuoleman jälkeen tapahtuu jää auki.
Kielellisesti ja kirjallisesti kirja on hienosti kirjoitettu ja taitavan tekijän työnjälkeä. Juonellisesti se jättää hiukan toivomisen varaa. En ymmärrä miksi ehkä tylsin, vastenmielisin ja vähiten kiinnostava henkilöhahmo sai niin huomattavan osan kirjasta. Anoreksiastaan taidetta tekevä juutalaisnainen on lähinnä epämiellyttävän omahyväisen vaikutuksen antava eikä mielestäni ole mitenkään näin suuren huomioin arvoinen. Vaikka muutkaan henkilöt eivät välttämättä kaikkien miellyttävämpiä olleet, mutta olivat kuitenkin kiinnostavia ja aidon tuntuisia. Kirja antoi myös hiukan kaoottisen vaikutelman, tapahtumien järjestelmällisyys ei ollut paras mahdollinen, mutta kyseessä oli kyllä tyylillinenkin seikka. Omassa asteikossa sijoittuu ehkä parhaaseen kolmannekseen Finlandia-voittajista.
439 s.
No comments:
Post a Comment