John Williams: Stoner

An excellent novel about the life a literature professor in the beginning of the 20th century. The story is told in very clinical, clear language which somehow paradoxically brings his life closer to the reader. A very good and memorable book.

Romaani yhden miehen elämästä, ei sen enempää eikä vähempää. Kyseessä ei ole mikään suurmies vaan aika tavallinen ja tavanomainen kirjallisuuden professori aika vähäpätöisessä yliopistossa tämän vuosisadan alkupuoliskolla. Hän syntyy maatalon poikana, lähtee yliopistoon opiskelemaan agrologiaa, mutta opintoihin sisältyneen kirjallisuuden kurssin jälkeen vaihtaa opintoalaa, väittelee lopulta kirjallisuudesta ja jää samaan yliopistoon työhön eläkeikäänsä asti. Hänen elämänsä on tasaista, ei mitään kovin onnellista, ilmeisesti kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastavan, emotionaalisesti kylmän ja seksuaalisesti estyneen vaimon kanssa, joka kanssa osa elämästä on oikeastaan kylmää, joskus aika kuumaakin, sotaa. Tunteita Stonerilla ei juuri ole, tai ainakaan niitä ei kuvailla, paitsi sen yhden lyhyen hetken ajan, kun hänellä, oikeastaan vihoviimeisellä ihmisellä josta tätä voisi kuvitella, on rakastajatar, nainen joka on älykäs, kaunis ja seksikäs. Mutta yhteisön paineet ovat liian kovat suhteen jatkumiselle. Tämän jälkeen Stoner kuroutuu kuoreensa entistäkin enemmän, hoitaa työnsä niin hyvin kuin jaksaa ja pystyy; elää vähäeleistä elämäänsä, saa maineen campuksella originellina persoonana ja lopulta kuolee yhtä vähäeleisesti kuin on elänytkin, kuitenkin tyytyväisenä siihen, että on saanut tehdä sitä mitä on halunnut: opettaa.
Koko Stonerin elämä kuvataan erittäin selkeällä, kylmän kliinisellä kielellä, joka paradoksaalisesti tuo hänen elämänsä ja tunteensa jotenkin hyvin lähelle, paljon lähemmäs kuin mikään runollinen ja monisanainen kuvailu ikinä olisi voinut tuoda. Erittäin vaikuttava kirja, jossa oikeastaan ei paljoa tapahdu, ei sen enempää ja kummallisempaa kuin todellisessa elämässä voi tapahtua. Ja sen takia kirja on todella vaikuttava ja mieleenpainuva – paikoitellen ahdistavakin – sen verran surkeaa Stonerin elämä ajoittain oli, etenkin kuvaus kuinka vaimo ”varastaa” Stonerin rakkaan tyttären ja käytännössä tuhoaa hänen[kin] elämänsä.

306 s.