A man has had to escape his old life for undefined reasons. He goes to work with his cousin, who has become very rich and has bought a castle in Europe. Their relationship in childhood ended with some very bad blood, but now past is past, and they are renewing their relationship. The events slowly turn almost surrealistic. At first, the book felt at best mediocre, but rarely has the ending of a book changed my conception of the book to such a degree.
Mies, joka on joutunut jonkinlaisiin tarkemmin kuvailemattomiin vaikeuksiin ja joutuu käytännössä pakenemaan, saa työtä rikkaalta serkultaan. Serkku on rikastunut osakevälityksellä ja on nyt nuorena eläkkeelle jäämisen jälkeen ostanut Euroopasta vanhan linnan. Hän on remontoimassa sitä kovan tason retriittihotelliksi. Serkukset olivat olleet lapsena kaverukset, kunnes välit rikkoutuvat osittain ryhmäpaineesta aiheutuneen aika rajun kiusaamisepisodin jälkeen. Mutta mennyt on mennyttä ja serkkujen suhde on lämpiämässä uudelleen. Tosin etäällä oleva linna, jonka alueella ei ole kännykkäverkkoa ja kaikki sähköiset laitteet toimivat heikosti, ei ole välttämättä kovin auvoisa paikka miehelle, joka on addiktoinut kännyköihin ja yhteydenpitoon. Linnan keskellä on vanha sydäntorni, jossa vielä asuu linnan omistajasuvun vanha jäsen, joka ei ole suostunut muuttamaan pois. Linnan aluetta kunnostamassa on melko sekalainen ryhmä ihmisiä, mukana myös kesätyössä olevia opiskelijoita. Pikkuhiljaa tapahtumat muuttuvat kummallisemmiksi ja melkein surrealistisiksi. Tämän kirjan päätarinan välissä on lukuja, jotka kertovat vankilassa olevan vangin kirjoitusharjoituksista ja hänen kehittyvästä suhteestaan vankilassa käyvään luovan kirjoituksen opettajaan.
Kirja vaikutti alussa melko kömpelösti kirjoitetulta sekä hiukan sekavalta ja epäloogiselta ja jotenkin ärsyttävältä. Loppuratkaisu oli kumminkin sen verran yllättävä ja hyvä, että nämä virheet voi antaa anteeksi (ja oikeastaan ne jopa selittyvät). Aika harvoin on alustava mielipide kirjasta muuttunut niin paljon niin nopeasti kuin nyt, kun matto vedettiin jalkojen alta siihen malliin, että sama kappale piti lukea muutamaan kertaan, jotta oikeasti ymmärsi mitä juuri tapahtui. Kirja melkein pitäisi lukea uudelleen, nyt kun tietää, mistä milloinkin on oikeasti kyse. Lopputuloksena kirja oli kuitenkin hyvin mielenkiintoinen lukuelämys.
347 s.
No comments:
Post a Comment