Kirja, joka herättää varsin ristiriitaisia tuntemuksia – siinä määrin, että hyllytin ensimmäisen paljon pidemmän version arviostani. Tarina jääkiekkoilijasta, joka vähintään koki saaneensa aivovamman ja hänen toipumisestaan. Aivovamma kirjan kuvauksen perusteella on ollut korkeintaan lievä jos sitä arvioidaan virallisen Käypä hoito – ohjeen perusteella. Oireet tuntuivat pahentuvan ajan kuluessa, etenkin aivovamma”spesialisti” neurologille pääsy näyttää huomattavasti pahentaneen koettuja oireita. Eikä ihme, kun annetaan tällaisia lausuntoja: ”Ymmärräthän Tommi, että vahingot aivoissasi ovat pysyviä? Sinulla tulee aina olemaan aivovamma, joka ei parane.” Noin EI SANOTA ihmiselle, jolla on lievä aivovamma, jonka ennuste on periaatteessa hyvä. Tämän tapaiset kommentit eivät todellakaan paranna toipumisen ennustetta, vaan heikentävät sitä, aiheuttavat ahdistusta ja kuten kirjan päähenkilönkin kohdalla nähtiin, saattavat aiheuttaa jopa itsemurhayrityksiä. Ei ole mikään ihme, että kyseinen neurologi päätyikin yhdeksi päähenkilöksi Helsingin Sanomien loistavaan aivovammojen ylidiagnostiikkaa käsittelevään artikkeliin. Kielellisesti kirja on yksinkertaista, nopealukuista kieltä. Tekstin riviväli oli niin suuri, että sitä tuntui olevan vaikea lukea ennenkuin silmä tottui.
A book about an ice-hockey player who is hurt during a game and how he slowly recovers. As a neurologist, I believe that somewhat irresponsible treatment he got made the symptoms worse.
236 s.
No comments:
Post a Comment