A very fascinating book about an artificial friend of a young, enhanced girl who seems to be severely ill. It is told entirely from the viewpoint of the android, whose processing power is sometimes limited and whose visual recognition algorithms tend to fail. Because of the limited viewpoint, it takes time to understand what is going on, and a lot is left open for interpretation. It is a book that needs a second reading to really understand what is going on.
Klara on “keinoystävä”, jonkinlainen androidi, jonkalaisia ostetaan teini-iässä oleville lapsille ystäviksi. Ilmeisesti varsinaista sosiaalista kanssakäymistä muiden lapsien kanssa heillä ei juuri ole ja ennen yliopiston aloittamista muiden nuorten kohtaamista pitää erikseen harjoitella tätä varten järjestetyillä kohtaamisilla. Klara on “ystävänä” nuorella tytöllä, Josiella, joka asuu talossa melko kaukana muusta asutuksesta. Ainoassa naapuritalossa asuu poika, joka on toisenlainen kuin muut: häntä ei ole paranneltu, kuten useimpia muita nuoria. Hänen toiveensa päästä yliopistoon tai muihin jatko-opintoihin ovat heikot. Parantelulla on kuitenkin haittansa, ilmeisesti osa parannelluista lapsista ei selviä aikuisuuteen asti, vaan he sairastuvat ja kuolevat. Myös Josie vaikuttaa olevan vaikeasti sairas ja hän vointinsa vaihtelee viikosta toiseen.
Tarina kuvataan kokonaisuudessaan Klaran omasta, erikoisesta näkökulmasta, jossa hän ei tiedä eikä ymmärrä kaikkea mitä tapahtuu - toisaalta ajoittain hän ymmärtää paljonkin. Omat rajoituksensa koituvat hänen tavastaan hahmottaa ympäristöä, joskus kestää hetken, ennekuin Klaran AI prosessit osaavat “päättää” mitä ympärillä tapahtuu ja hänen näkemänsä graafiset muodot voivat nopeasti muuttua ihmiseksi, kun hahmontunnistus on kerännyt riittävästi tietoa. Heinäpellossa, jossa tuuli heiluttaa heinää hän jähmettyy kokonaan, ilmeisesti koska prosessointikapasiteetti ei riitä jatkuvan liikkeen analyysiin. Klara saa voimaa auringosta ja hänelle kehittyy uskonnonkaltainen suhde aurinkoon - siinä määrin, että hän uskoo auringon voivan parantaa kaiken, myös Josien sairauden.
Kiehtova kirja, joka jättää paljon varaa tulkinnoille, koska lukija ei koskaan tiedä kaikkea ja se mitä hän tietää suodattuu Klaran ja Klaran tulkinnan kautta. Maailma oli kiinnostavan dystooppinen, sen perusteella mitä siitä selville sai. Kummallisen huono taustatietokanta Klaran tekoälylle kyllä oli annettu, luulisi että murrosikäisen ystävänä ja ehkä jopa opettajana toimimiseen olisi tarvittu hiukan yksityiskohtaisempi käsitys maailman ihan fyysisestä toiminnasta. Kielellisesti kirja oli hienoa ja luettavaa jälkeä ja käännöskin oli ensiluokkainen. Lopetus oli haikea ja tulkintaa vaativa, etenkin kun Klaran havainnointikyky oli mitä ilmeisemmin hiipumassa. Uudelleen lukemisella voisi ymmärtää teoksesta varmasti enemmän ja tämä on kirja, jonka ihan oikeasti ehkä jossain vaiheessa luen uudelleen.
377 pp.
No comments:
Post a Comment