Ambulanssikuskin muistelmia.
Kyseessä on varsin ärsyttävä kirja. Alussa tarinalla kesti aikansa päästä liikkeelle, kirjassa oli aivan liikaa lapsuusajan suhteellisen tavanomaisia muistelmia, mitä nyt perheen isä oli tappeluihin yllyttävä sekopää. Kertoja tosin tuntui näkevän tämän lähinnä positiivisena asiana. Kertoja oli aika erikoinen, varsin machoileva ja ylimielinen, ärsyttävä sekä potilaisiin yliolkaisen väheksyvästi käyttäytyvä tyyppi. Kovin itsesäälistä ja tempoileva hänen ajatusmaailmansa myös tuntui olevan. Alkoholi myös maittoi, vaikka kirjoittaja perustelikin ryyppäämistä “nollaamisen” tarpeella. Höpöhöpö, sehän juoppojen tekosyy on aina ollut.
Tämä taitaa olla sensuroitu versio kirjasta: aika monessa aikaisemmassa arviossa kirjaa moitittiin Tehyn haukkumisesta ja koronafoliohattuilusta. Tehy ohitettiin vain maininnalla ja koronaa ei juuri edes mainittu, vaikka kirjassa oli luku, jonka otsikkona oli “Korona” - jossa siis ei koko ”korona”-sanaa kertaakaan edes esiintynyt - ilmeisesti jotain on poistettu. Kielellisestikään kirja ei ollut ainakaan positiivisesti mieleen jäävä, vaan se oli löysällä puhetyylillä kirjoitettu. Kevyt luettava ja kuunneltava se oli ja meni muiden kirjojen välipalana. Tuskin tulee kirjailijan muihin teoksiin koskettua.
214pp
No comments:
Post a Comment