Memories of a doctor in ancient Egypt who rises from poverty to the position of the official trepanator of the pharaoh. He lives when the new pharaoh tries to establish monotheism, and without wanting it, causes chaos in the whole kingdom. Blind idealism can destroy everything – just like blind ambition and war.
An excellent, well written and historically interesting book, which could be the next hit for HBO: high drama, war, sex, death, exotic locations and transient human fates.
Yksi kaikkien aikojen klassikoista, jonka olen todennäköisesti lukenut viimeksi joskus lukioaikoina. Kirja valittiin kirjapiirin kirjaksi kesän ajaksi, kun ajateltiin että kesällä on aikaa lukea vähän paksumpaa kirjaa. Itse en kuitenkaan ehtinyt kirjan lukemista aloittaa ennen kuin elokuun alussa, joten vajaa 800 sivua piti lukea reilussa kymmenessä päivässä. Kirjaan pääsi sen verran hyvin sisään, että se ei ollut loppujen lopuksi mikään kovin suuri haaste.
Kirjahan kertoo antiikin Egyptissä eläneen lääkärin itse sanelluista muistelmista. Lääkäri on noussut köyhyydestä faaraon kallonporaajaksi. Ajallisesti kirja ajoittuu Egyptin historian murroskauteen, jolloin yksijumalainen Atonin palvonta yritti syrjäyttää aikaisemman monijumalallisuden. Tämä periaatteessa hyvästä tarkoituksesta huolimatta suisti maan kaaokseen, kun naapurit käyttävät Egyptin heikkoutta hyväkseen. Päähenkilö itse, Sinuhe, ajautuu historian pyörteissä tapahtumien polttopisteestä toiseen vaikuttaen jopa omalta osaltaan historian kulkuun. Lopulta hän menettää kaiken liiallisen idealisminsa vuoksi.
Kirja on kirjoitettu viehättävällä, vanhahtavalla kielellä, joka soljuu mukavasti minäkertojan vievänä. Kirjassa tuntuu olevan jonkin verran toistoa ja joitain fraaseja viljeltiin hiukan liiankin kanssa. Kuinkahan monta kertaa ”puheesi on kuin kärpästen surinaa korvissani” kirjassa toistui eri henkilöiden sanomana? Sinällään sääli että kirjaa ei ollut saatavana e-kirjana, silloin olisi voinut tarkistaa tällaiset yksityiskohdat ja olisihan tiiliskivi ollut helpompi lukeakin silloin. Yksi asia mikä kiinnitti kirjassa huomiota, on naisten varsin tyly kuvaus. Naiset ovat kauniita lumoojia, ilotyttöjä, tai vallanhimoisia harpyijoita – tai kaikkia näitä samaan aikaan. Vaihtoehtona ovat sitten orjat, joita voi vapaasti juuri kummemmin mieltään tällä vaivaamalla käyttää hyväksi, ainakin muut kuin Sinuhe, sillä hän ei erityisen naisiin menevä ollut - ainakaan oman kuvauksensa mukaan, tarinahan on hänen muistelmiaan eikä sensurointi tietenkään ole mahdotonta.
Kirjan tapahtumat ovat suurelta osin todellisuuteen pohjautuvia ja kesken kirjaa piti muutaman otteeseen Wikipediasta tarkastella henkilöiden ja asioiden taustaa. Sen verran kiinnostavalta Egyptin historia alkoi tuntua, että tilasin Amazonin kautta 500-600:n sivun mittaisen Egyptin historian kokonaisesityksen luettavakseni – saa sitten nähdä tuleeko sitä oikeasti luettua.
Kirjan teemoina on se, kuinka liiallinen, sokea, idealismi voi olla haitallista – ihan yhtä haitallista kuin vallanhimo ja yltiöpäinen militarismi. Kirjahan on kirjoitettu heti toisen maailman sodan jälkeen, joten suursota on varmasti ollut vaikuttamassa sen kirjoittamiseen.
Kirjassa oli paljon vauhdikasta toimintaa - siinä määrin, että siitä tulisi varsin loistava HBO:n uusi tv-sarja. Eksoottisia tapahtumapaikkoja, väkivaltaa, historiaa, seksiä, dramaattisia tapahtumia, yllättäviä kuolemia, murhia, mitä muuta voisi kukaan tv-ohjelmalta kaivata?
786 s.
No comments:
Post a Comment