A fairly satisfying ending for an exciting series. The ending was very bittersweet, but good. The beginning was pretty slow, as in the first two parts of the series, while several characters were followed in alternating chapters. The end was cataclysmic for all intents and purposes. It will be extremely interesting to see this world a few hundred years later with late 19th-century technology in the sequels.
Viimeinen osa sarjaa. Edellisessä osassa kirjan päähenkilöt vapauttivat vahingossa pahan voiman, jonka tavoitteena on tuhota koko maailma. Voimalla on lähes täydelliset kyvyt, se tietää kaiken mitä on puhuttu ja myös osaa lukea kaiken mitä on kirjoitettu ja lisäksi osaa muuttaa kaiken kirjoitetun tekstin haluamakseen. Voiman vapautuminen oli eräänlainen normaalien fantasiakirjojen ideoiden uudelleenmuokkaus: toisessa osassa sankarit kuvittelevat pelastavansa maailman suunnattomalla uhrauksella täyttämällä ennustukset ja sinetöimällä kohtalonsa, kun kaikki ennustukset ja jopa ihmisten mielet ja muistiin kirjoitetut tekstit oli muokattu johtamaan suuren pahuuden/entropian vapautumiseen vankeudesta. Hups. Ja nyt maailmaloppu on sitten oikeasti tulossa. Pilvet satavat tuhkaa jopa metrien paksuudelta, salaperäinen usva nousee ja sairastuttua ja tappaa ihmisiä, lähes voittamattomat kolossi-laumat hyökkäilevät kaupunkien kimppuun. Mutta jos paha voima on täysin voittamaton ja kaikkeen kykenevä, niin miksi se ei ole jo tuhonnut maailmaa kokonaan? Tarvitseeko se jotain ennen lopullista tuhoa? Onko jotain mitä vielä voisi tehdä maailman pelastamiseksi? Mutta kuinka voisi voittaa jonkin, joka tietää kaikki suunnitelmat ja pystyy vaikuttamaan jopa ihmisten ajatuksia ohjaillen?
Hyvä päätös sarjalle. Tämä sarja päättyi kyllä juuri sillä tavalla, jolla Game of Thronesin on luvattu päättyvän, eli päätös on ”bittersweet”, mutta lopulta ihan hyvä. Kirjan alku – kuten jokaisen sarjan osan – oli aika hidas ja paljon sivuja kului paikasta toiseen siirtymiseen ja taisteluihin, jotka viime kädessä olivat turhia tai ”pahuutta” hyödyttäviä. Tapahtumat myös hajaantuivat aika pahasti ja kirja seurasi vuoroluvuin monen eri henkilön kohtaloita, mutta oikeastaan kaikkien kohtalo oli niin kiinnostava, että mitään menisi-tämä-nyt-jo-ohi kohtia ei kuitenkaan päässyt syntymään. Kirjaan on olemassa jatko-osia, jotka tapahtuvat satoja vuosia myöhemmin, kun teknologinen kehitys on päässyt liikkeelle tuhannen vuoden kestoisen pakotetun tauon jälkeen. Onkin kiinnostavaa nähdä ”keskiaika fantasian” jälkeinen maailma, jossa on jo ainakin ilmeisesti noin 1900-luvun alun tasoista tekniikka, mutta taikuus nähtävästi toimii edelleen ja jossa näiden kirjojen sankarit ovat myyttisiä, kauan sitten kuolleita hahmoja (ainakin osa - eräs hahmo ainakin lienee hyvässä hengessä edelleen).
715 s.
No comments:
Post a Comment