A collection of posthumously published stories by Mark Twain. The lead story was okay and the “Letter to the Earth” pretty fun ironic tale, otherwise nothing really special.
Kokoelma Mark Twainin sekalaisia kertomuksia, joista ilmeisesti ainakin pääosa on julkaistu vasta hänen kuolemansa jälkeen. Nimikkotarina kertoo maahan karkotetun Saatanan maanpäällisistä kokemuksista ja ihmettelystä siitä, kuinka ihmiset ovat pystyneet uskonnon vääristämään niin epäloogiseksi ja ristiriitaisaksi ja ylipäätään riitaisaksi systeemiksi kuin se on. Kertomus oli ihan kohtuullinen ja varmasti uskalias kirjoittamisajastaan katsottuna, nyt se vaikutti lähinnä hiukan naivilta. Suurin osa kirjan tarinoista oli aika mitättömiä - ehkä paras kaikista oli arkkienkelin kirje, jossa kiitellään rikkaan miehen suunnatonta anteliaisuutta, kun tämä oli antanut köyhälle leskelle kokonaista viisitoista dollaria, vaikka kuluneen kuukauden voitto näytti jäävän alle 50 000 dollarin. Huomioiden miehen luonne, tämä oli täysin uskomattoman hyvä ja jalomielinen ponnistus, josta taivaassa enkelit lauloivat. Muuten suuri osa kertomuksista ei kovin mieleen jääviä olleet.
216 pp.
No comments:
Post a Comment