Tuesday, March 31, 2020
Seppo Jokinen: Sana sanaa vastaan (Koskinen #10)
Another police procedural from my hometown. Inspector Koskinen has two cases: Why an unemployed man who sabotaged an activist action against tearing down an old wood building ended up dead? What interest he even had on the matter? Another case was a letter which was written by an elderly woman who had died from natural causes. The letter implies a murder she saw and kept a secret for years. Is there something to it or is it just delusions of a demented lady? A good smoothly moving book where the personal relations of the characters are just as important as the mystery plot.
Komisario Koskinen kirja sarjan alkupäästä, joka oli jäänyt lukemisessa väliin. Koskinen selvittelee tällä kertaa kahta eri tapausta. Miksi elämässään aika hulttiomaista elämään elänyt mies tapettiin kotipihallaan. Jostain syystä hän oli häiriköinyt toistuvasti mielenosoittajia, jotka yrittivät estää vanhan rakennuksen purkamisen. Toisena tapauksena hän selvittelee, onko yksinäisenä kuolleen vanhuksen raamatun välistä löytyneellä kirjelapulla, jossa puhutaan vanhasta murhasta, mitään yhteyttä todellisuuteen. Arkistoista löytyy kirjeeseen sopiva tapaus, mutta se oli aikanaan lähes 50 vuotta sitten todettu tapaturmaksi – mutta olisiko kyseessä kuitenkin ollut murha. Ja murhahan ei vanhene koskaan.
Kirja oli sujuvaa tekstiä kuten aina, juuri sopivaa välipala lukemista tähän aikaan. Henkilösuhteet ovat tässäkin kirjassa tärkeässä osassa, tosin enemmän tästä osasta näki, miten jo aikaa sitten päätöksensä saaneet tarinakaaret saivat alkunsa – myöhemmät kirjat pääosin kun olen jo lukenut.
336 pp.
Tunnisteet:
non-sf book review
Subscribe to:
Post Comments (Atom)
No comments:
Post a Comment