A heart doctor has problems with his heart and gets a cardiac pacemaker which is capable of correcting cardiac arrhythmias. He dies two days later and it turns out that his pacemaker was tampered with. After another patient dies in a similar manner it seems that problem is widespread. Cardiac surgeon Sara Zimmerman and a junior doctor must find out what is going on. Not as good as the sequel I had already read. The story was spread over several time periods and had far too many characters, so the storytelling felt very disjointed, sometimes even confusing and hard to follow. The writing (or translation) wasn’t anything to celebrate either. A disappointment after the pretty good second part.
Sydämen elektrofysiologiaan erikoistunut, jo eläkeikäinen lääkäri saa pahan rytmihäiriön. Hänelle päätetään asuntaa sydämen rytmihäiriötahdistin, joka tunnistaessaan rytmihäiriön pystyy kääntämään rytmin normaaliksi pienellä sähköiskulla. Pari päivää myöhemmin mies on kuollut. Kuolemaa pidetään ensin luonnollisena, mutta sitten leikanneen kirurgin, Sara Zuckermanin, huoneeseen ilmaantuu verinen tahdistin. Kyseessä oin kuollen miehen tahdistin. Tahdistimen ei missään tapauksessa olisi pitänyt päätyä sinne mistä se löytyi. Sara ja tekniikkaan perehtynyt apulaislääkäri tutkivat tahdistinta, ja huomaavat, että siihen on asennettu virusohjelma, joka tappaa tahdistimen käyttäjän kahden päivän kuluttua tahdistimen asentamisesta. Kun toinenkin ihminen kuolee, näyttää siltä, että ongelma ei koske vain yhtä laitetta. Pienenä lisämausteena Norjan öljyrahasto on tehnyt miljardiluokan sijoituksen tahdistimen valmistaneeseen yhtiöön ja koko maan varat ovat vaarassa, jos yhtiö kärsii pahasti. Takaumissa selviää syy siihen, miksi virus on tehty ja jossain määrin syyllisten motivaatioita.
Kerronta kirjassa oli hyvin hajanaista ja tapahtumat sijoittuivat useaan eri aikaan. Myös henkilöitä mukana oli hyvin runsaasti, osittain sellaisia, joiden liittymistä kokonaisuuteen oli aluksi lähes mahdoton hahmottaa. Muutenkin kerronta oli kovin huteron ja episodittaisen tuntuista ja kokonaisuus tuntui aika pahasti leviävän. Kirja oli mielestäni huomattavan paljon heikompi, kuin saman sisarusparin seuraava (ja toistaiseksi sarjan viimeinen) kirja, Äkkikuolema. Jos olisin tämän ensimmäisen osan lukenut, niin tuskin olisin enää jatkoon tarttunut.
398 pp
No comments:
Post a Comment