Kirja, joka on sekoitus matkakirjaa ja jonkinlaista elämänkertaa sekä kirjoittajasta itsestään, että japanilaisesta hovineidosta ja kirjailijasta Sei Shōnagonista, joka eli noin vuoden 1000 tietämissä. Kirjailija, Mia Kankimäki jättää työnsä mainostoimistossa ja lähtee Japaniin, Kiotoon, tutkimaan Sei Shōnagonin elämää ja taustaa. Sillä, että hän ei osaa japania, ei ole merkitystä. Sei on kirjoittanut aikanaan ”Tyynynaluskirjan”, joka on sekalainen kokoelma ajatuksia, kuvauksia hovielämästä ja hovin seremonioista sekä erilaisia listoja. Oikeastaan se muistuttaa hiukan nykyaikaista itsestä kertovaa blogia, johon kirjoittaja kirjoittaa asioista, mitä mieleen tulee. Mialle selviää aika nopeasti, että Seistä ja hänen elämästään ei tiedetä juuri yhtään mitään. Mutta Kioto on kiehtova paikka, jossa on paljon historiaa – ja Sei antaa myös hienon samaistumisen kohteen.
Kirja, joka houkuttelee matkustamaan Japaniin. Se antaa elämän kuvauksen kirsikkatarhoista, vanhoista temppeleistä ja ihmisistä. Jonkin verran kuvausta saadaan myös kirjan varsinaisesta aiheesta, Seistä, mutta kuten sanottua, hänestä tiedetään kovin vähän ja kirjassa kuvataan enemmän Mian yrityksiä selvitellä Sein taustaa - ja paljon vain, miten nykyajan kirjailija ja nainen pohtii, mitä tuo tuhat vuota sitten elänyt salaperäinen nainen aikanaan mietti ja miten hän koki asiat.
Kirja oli kiinnostava, mutta jäi henkilökohtaisesti hiukan pettymykseksi, eikä tuntunut ihan maineensa arvoiselta. Kirjan kirjoitustyyli oli vähän liian löysä ja asioissa, etenkin Seitä koskevissa, tuntui olevan aika paljon toistoa. Kyseessä oli paljon enemmän ”itsepohdiskelu” kirja ja matkakertomus Japaniin, kuin Sei Shōnagonia ja hänen elämäänsä ja teoksiaan tarkemmin analysoiva teos.
No comments:
Post a Comment