Seuraava osa Fitzin, kuninkaallisen äpärän, entisen salamurhaajan, nykyisen rauhallisen tilanomistajan ja samalla kuninkaan sekä leskikuningattaren yhden lähimmän ystävän tarinaa. Edellinen kirja päättyi siihen, kun Fitz vahingossa puukotti vanhaa, vuosia kadoksissa ollutta ystäväänsä Narria ja lähti saattamaan tätä linnaan paremman hoidon mahdollistamiseksi porttikivien kautta, jotka mahdollistavat nopean matkaamisen suurella riskillä. Sillä aikaa Fitzin tytär, Pörri, kaapattiin, hänen kotitilansa ryöstettiin, osa miehistä tapettiin, naiset raiskattiin ja mitä ei varastettu, rikottiin. Fitz itse on uupunut matkustamisesta ja Narrin, joka on myös kuoleman kielissä, kuljettamisesta huonossa kunnossa. Kukaan ei tiedä, mitä tilalla on tapahtunut – se kun on kaukana linnasta tavanomaisilla matkustuskeinoilla.
Ensimmäinen puolisko kirjasta keskittyy pääasiassa Fitzin ja Narrin toipumiseen, joskin tapahtuu myös se "pikkujuttu", että Fitz tunnustetaan ensimmäistä kertaa julkisesti prinssiksi, mikä hän syntyperänsä kautta oikeasti on. Toisaalta Fitz saa tunnustusta, mitä on aina kaivannut, mutta aatelisen elämä tuo mukanaan myös vastuita ja velvollisuuksia, joihin hän ei ehkä ollut täysin valmis. Narri haluaa lähteä kosto- ja tuhoamisretkelle kiduttajiaan vastaan, ja kun Fitz saa tietää Pörrin sieppauksesta ja hiukan myöhemmin tämän oletetusta kuolemasta, hänelläkin on enemmän kuin hyvä syy kostoon. Tosin molemmat ovat fyysisesti (ja henkisesti) kovin huonossa kunnossa, joten suinpäin matkaan lähteminen ei ole mahdollista. Fitzin suunnitelmana on lähteä yksin, koska hänen mielestään Narri ei voisi millään selvitä matkasta, mutta suunnitelmat eivät aina toteudu, ja kun lopulta matkaan lähdetään, on mukana enemmän väkeä kuin Fitz alun perin suunnitteli.
Kirja oli vetävää tekstiä, vaikka paikoitellen se oli ehkä hiukan viivyttelevä, eikä juonen edistyminen aina ollut nopeinta. Etenkin kirjan alkupuoli, jossa lukija tiesi, mitä maatilalla oli tapahtunut, mutta Fitz ei, tuntui hiukan liian pitkältä ja hidastelevalta. Fitz lepäili linnassa ja osallistui juhliin tietämättä, mitä hänen tyttärelleen oli tapahtumassa. Kirjan kerronta oli silti mukaansatempaavaa, eikä oikeastaan edes huomannut lukiessa, että tuskin mitään varsinaisesti tapahtui. Fitz on alkuperäisiin kirjoihin verrattuna aikuistunut paljon, mikä ei ole yllättävää, kun aikaa on kulunut ilmeisesti lähemmäs 50 vuotta. Hyvä kirja ja oli sarjansa paremmassa päässä kuitenkin.
The book had engaging writing, although at times it was perhaps a bit slow, and the plot didn't always progress at the fastest pace. Especially the first part of the book, where the reader knew what had happened on the farm but Fitz did not, felt a bit too long and drawn out. Fitz rested in the castle and attended parties without knowing what was happening to his daughter. However, the storytelling was still captivating, and you didn't really notice while reading that hardly anything actually happened. Compared to the earlier books, Fitz has matured a lot, which isn't surprising since it seems nearly 50 years have passed. A good book, and definitely among the better ones in the series.
784 pp
No comments:
Post a Comment